Kirjoittaja Aihe: Etelämantereellakin on yöttömiö öitä vastaväitteistä huolimatta  (Luettu 49 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Pete

  • Administraattori
  • Säätyläinen
  • *****
  • Viestejä: 57
  • Kannustukset: 1
  • Miksi hän ei voi käyttäytyä kuin me?
    • Profiili
    • Kotisivuni
On pojat turha väittää vastaan, etteikö muka Etelämantereella ole myöskin yöttömiä öitä (silloin kun siellä on kesä), ihan samalla tavalla kuin Utsjoellakin Suomen kesässä.  Eli voimme havaita, että 24 tunnin pituiset valoisat vuorokaudet ovat siellä totisinta totta ...  ;)

Tässä on hämmästyttävää kuvamateriaalia mikä todistaa asian paikkansapitävyyden:




Hetkinen hetkinen... taisin sittenkin erehtyä. Tässä joku kertoo olleensa siellä ja näki jotain aivan muuta:



Väitttelyt maailmassa käy kiivaana siitä, että mikä Etelämantereen kuvamateriaalista on aitoa ja mikä ei, ja porukka haluaa tietää, onko siellä ihan oikeasti 24 tunnin valoisia päiviä vai ei.

Pallopäiset litteän Maan vastustajat tekevät omia aikajanavideoitaan Etelämantereella (jotka tosin on paranneltu tietokoneissa)  todistaaksensa, että yöttömät yöt ovat siellä totta. Tässä alapuolisessa videossa tutkitaan lähemmin yhtä sellaista videota. Siitä löytyy kaksi merkittävää asiaa, jotka todistavat että video on feikki. Tiedät mitkä ne kaksi asiaa ovat, kun olet nähnyt tämän:
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 04, 2017, 17:57:27 ip kirjoittanut Pete »
Olen oppimismatkalla. Sinullakin on varmaan jokin opetus ja mielipide annettavana.

Tuomo

  • Vieras
Mentiinkö ekan videon pelleilyssä jo vähän liiankin pitkälle? Aurinko kun liikkui siinä pohjoisen suuntaisesti. :D

Pete

  • Administraattori
  • Säätyläinen
  • *****
  • Viestejä: 57
  • Kannustukset: 1
  • Miksi hän ei voi käyttäytyä kuin me?
    • Profiili
    • Kotisivuni
Onko sillä väliä? Kyse oli satiirista, jonka tarkoitus ei suinkaan ollut osoittaa että animaatio tai video esittäisi totuuden, vaan nimenomaan manipuloitua otosta.  ;)
Olen oppimismatkalla. Sinullakin on varmaan jokin opetus ja mielipide annettavana.

Tuomo

  • Vieras
Anteeksi, tämä ei liity aloituksen varsinaiseen aiheeseen, mutta näin rekisteröitymättömänä ja kirjautumattomana käyttäjänä en ilmeisesti voi aloittaa uutta aihetta. Mutta kuitenkin aiheeni liittyy pohjoisen ja etelän samankaltaisuuksien ja erilaisuuksien pohtimiseen.

Mietin tuossa, että jos nyt oletetaan, että pohjoisen kesäpäiväntasaus tosiaan on kesäkuun lopulla ja talvipäivänseisaus joulukuun lopulla... ja otettaisiin pohjoisesta esimerkkinä vaikkapa Kroatian pääkaupunki Zagreb, n. 45° 48' pohjoista leveyttä, ja sen vastaesimerkiksi Uuden-Seelannin Eteläsaaren toiseksi suurin kaupunki Dunedin, n. 45° 50' eteläistä leveyttä. Ja sitten katsotaan, miten aurinko litteän Maan mallissa kiertää Maan yllä.

Minulle tuli mieleen, että eikö tuossa mallissa Dunedinin pitäisi saada jo huomattavasti vähemmän aurinkoa kuin Zagrebin, vaikka pallomallissa määrän pitäisi olla aika sama? Jos kerran lähempänä Kauriin kääntöpiiriä aurinko liikkuisi nopeammin Maan yllä kuin Kravun kääntöpiirin lähellä. Ja jos kerran Antarktiksella ei ole yötöntä yötä (tulihan se ketjun aihekin tähän mukaan...! :D).

Asiasta en nyt ehdi muuta tietoa enää ennen nukkumaanmenoa etsiä kuin tämän, mikä tuli vastaan aika helposti. Tässä todetaan, mihin ilmansuuntaan aurinko eräässä toisessa Uuden-Seelannin kaupungissa joulukuun lopulla n. viikko eteläisen kesäpäivänseisauksen jälkeen laskee. Ei se laskuilmansuuntakaan litteän Maan malliin oikein hyvin näyttäisi sopivan.

Samaan aikaan kuitenkin ihmettelen erästäkin Rob Skiban videota auringon pienenemisestä tai pienenemättömyydestä sen laskiessa liittyen ilman kosteusprosenttiin...

Tuomo

  • Vieras
Hups, linkki äskeisen viestin toiseksi viimeiseen kappaleeseen viitaten unohtui. Tässä:


Niin joo, ja valaisisiko Aurinko lähempänä Kauriin kääntöpiiriä joulukuussa sitten jotenkin laajemman alueen kuin pohjoisessa...?

JOS aurinkon nousun ja laskun välinen aika on samalla leveyspiirillä pohjoisessa ja etelässä sama puolen vuoden välein, niin kyllähän senkin voitaisiin ajatella näyttävän todistetta pallomallin suuntaan.

Polariz

  • Keltanokka
  • *
  • Viestejä: 40
  • Kannustukset: 1
    • Profiili
Uusi Seelanti on pallon pohjaa jos vertaa pohjoiseen. Siellä ne kuitenkin katselee suunnat kompassista joka tietää tarkasti missä suunnassa pohjoinen on, vaikka Uudesta Seelannista ei olisi edes paljon pidempi matka suunnata etelän kautta sinne pohjoiseen jos maa olisi pallo.

Kompassien käyttöön on tehty lisäksi sellainen lisäys kuin deklinaatio, joka pitää ottaa huomioon kun katsoo suuntia. Se tarkoittaa että se magneettinen kohta johon kompassi osoittaa, väitetään olevan noin tuhat mailia tai kilometriä pohjoisnavasta sivuun. Asiaa sen enempää tutkimattakin (pitää joskus tutkia ihan) ,uskon että deklinaatio on keksitty kompensoimaan pallomuodosta johtuvaa virhettä navigoinnissa. Katsoin declination laskurilla että tuossa paikassa on yli 22 asteen ero siihen mitä kompassin neula näyttää ja mitä pidetään pohjoisnapana.