Ehkäpä lisään nuo valon viivat vielä. Itse laittaisin ne niin, että ne lähtevät kuvassa Auringon ylä- ja alalaidasta viistoon Maata kohti ja hipaisevat Maan ylä- ja alalaitaa. Tarkoititko sinä noin?
Juuri sitä tarkoitin. Silloin voi myös viivojen lisäksi värjätä niiden välinen alue eri sävyyn jotta aringonvaloa saava Maan alue korostuisi.
Huomionarvoinen seikka olisi ehkä se, että lähes kaikki julkaisut joiden annetaan ymmärtää olevan avaruudesta käsin kuvattua materiaalia maapallosta ja sen valoisa osa näkyy (vaikkapa Google Mapsissa,
esimerkkinä), niin niissä on maapallo melko tarkkaan kutakuinkin puoliksi valoisa. Ei koskaan huomattavasti enemmän vaikka Auringon kerrotan olevan tilavuudeltaan noin 1,3 miljoonaa kertaa suurempi kuin Maa.
Ensinnäkin ymmärsinkö jotakin väärin, kun ensimmäisessä viestissäsi kirjoitat: "Täysikuu vaatii oikeassa elämässä - eli geonsentrisessä mallissa - että se on huippukohdassaan (eli apogeessa) ja aurinko samanaikaisesti luonnollisella vakiokorkeudellaan selkäni takana, riittävän kaukana ja matalampana kuin Kuu." Ja toisessa viestissäsi (jossa ehdotat geosentrisen mallin tekemistä) kirjoitat: "geosentrisen mallin jossa Auringon korkeus on Maasta vaikka se 6500-8000 km ja Kuu matalampana (en osaa määritellä kuinka paljon mutta pakostakin(?) jonkin verran matalampana." Eli ensimmäisessä viestissä kirjoitat, että Aurinko on alempana kuin Kuu, mutta toisessa viestissä Kuu on alempana kuin Aurinko.
Myönnän että minulla tuli tuossa ajatusvirhe. Kirjasin ajatuksen ylös nopeammin kuin sitä edes ehdin kunnolla pohtia. Nyt näin jälkikäteen ajateltuna, Kuun ei välttämättä tarvitse ollakaan apogeessa täydenkuun aikaan, eikä välttämättä edes matalampana geosentrisessä mallissa, koska jos perspektiivissä Aurinko on riittävän kaukana katsojan silmistä, niin siitä tulevat valon säteet jotka osuvat katsojaa lähempänä olevaan Kuuhun, ne tulevat joka tapauksessa matalammasta kulmasta, siitäkin huolimatta että Maa olisi litteä.
Toiseksi haluaisin tietää, että olisivatko Aurinko ja Kuu mallissa pallomaisia ja minkä kokoisia ne ovat läpimitoiltaan
Itse olen aina uskonut että Aurinko ja Kuu ovat pallomaisia, joten voit toki niiden osalta käyttää 2D-ympyröitä (mikä ei tosin vielä kerro syvyydestä taikka pallomaisuudesta mitään), mikäli haluat tehdä myös geosentrisen täydenkuun mallin. Tilanne onkin jo toinen jos haluat hienostella ja tehdä vaikkapa Blenderillä 3D-animaation hela hoidosta.
Auringon ja Kuun halkaisijoita en ole koskaan edes yrittänyt mennä laskemaan, siksi voit mielestäni käyttää niille noin 50 km halkaisijaa, MOLEMMILLE, koska jos tarkoituksena oli kysyä mielipidettäni, niin
A) Eenokin kirja sanoo niiden olevan saman kokoiset, ja
B) koska ne näyttävät keskimäärin saman kokoisilta, vaikka heittoa on välillä muutaman prosentin, johtuen Kuun apogeesta ja perigeestä, sekä niiden keskinäisistä etäisyyksistä tarkkailijan perspektiivistä katsottuna.
+ noita etäisyyksiä Maasta olisi kiva myös tarkentaa. Noita mittojahan on saatavilla Litteän maan kannattajien keskuudessa, mutta ne vaihtelevat jonkin verran. Esim. Auringon korkeus Maasta on Flath Eart Wikin mukaan n. 3000 mailia eli n. 4800 km (sinun antamasi lukema on aika paljon enemmän) ja Auringon halkaisija on 32 mailia eli n. 51 km: http://theflatearthsociety.org/tiki/tiki-index.php?page=The+Sun.
Olen laskeskellut noita etäisyyksiä trigonometrialla, mutta niissä on minulle tuntemattomista syistä liikaa heittoa. Siksi olen varmuuden vuoksi esittänyt maksimi etäisyydeksi 8000 km, jotta päästäisiin lähemmäksi sitä 150 miljoonaa kilometriä (heh heh).
Todellisuudessa etäisyys Aurinkoon vaikuttaa olevan lähempänä noin 6000-7000 km eikä 8000 km, jos en ole pahasti harhassa. Jos tuntisin jonkun matemaatikon ottaisin häneen yhteyttä ja kysyisin mistä erot johtuvat. Tiedän ainakin yhden alan harrastajan... vaikuttaa teräväpäiseltä mieheltä kun hattu on aina täynnä reikiä... voisin yrittää kysyä häneltä, jospa hän auttaisi virheen löytämisessä. Hän ei tosin ole flättäri, mutta en pidä sitä pahana. Riittää että on rehellinen.
Toiset sanovat että laskelmien heitot johtuvat siitä, että tiedot on annettu maapallon mallin mukaan, eikä litteän Maan mallin mukaan. Mutta sillä ei kait pitäisi olla mitään merkitystä mikäli kulmat Aurinkoon täsmäävät ja kahden kaupungin välinen etäisyys on oikea (otan yleensä molemmat kaupungit samalta mantereelta, koska jos ne ovat "eteläisellä pallonpuoliskolla" ja eri mantereella, niin etäisyys ei voi olla oikea koska meriveden etäisyydet heittävät siellä liikaa mantereiden välissä.
Minulle esitetyt katselukulmat Aurinkoon voivat myöskin heittää jonkin verran. Ne on otettu sivustosta
www.timeanddate.com. Pääosin Helsingin katselukulmat ovat oikein, mutta ne saattavat toisinaan heittää hitusen. Kahden kaupungin välinen etäisyys voi myös heittää. Ja ilmoitetut ilmansuunnat Aurinkoon heittävät silloin tällöin. Olen havainnut että ne on tehty just prikulleen sen mukaan miten kulmat menisi jos laittaisi astelevyn tarkasti karttapallon päälle kulloinkin tarkasteltavan kaupungin ylle, siten että nolla-aste osoittaa pohjoisnapaa kohden. Onneksi en kuitenkaan tarvitse niitä tietoja kolmiomittauksessa.
Idea on siis se, että kolmiomittauksessa olen aina käyttänyt kahden kaupungin katselukulmat Aurinkoon, sekä niiden samojen kahden kaupungin välinen etäisyys, jonka jälkeen annan laskurien määritellä etäisyyden Aurinkoon syötetyillä arvoilla. Laskurien linkit löytyy alapuolelta.
Katselukulmat kustakin kaupungista olen saanut reaaliaikaisena, sivustosta
www.timeanddate.com, kuten taisin jo kertoa. Katselukulmat muuttuvat jatkuvasti. Esimerkkinä Helsinki. Jos seuraat tätä
linkkiä, niin huomaat jatkuvan muutoksen, eli katselukulma muuttuu jatkuvasti (kohdassa "Sun altitude"), aivan kuten pitääkin, molemmissa malleissa.
Kaupunkien väliset etäisyydet olen ottanut täältä:
https://www.distancecalculator.net/Tässä on esimerkkilaskelmiani (älä välitä sekakielestä, se on tietoinen ja tahallinen rike, koska oudoksun vieraskielisten kaupunkien nimien vääntämistä eri muotoon):
PVM: 8.12.2016 klo. 12:54Swapokmund, Namibia (89.90°) - Walvis Bay, Namibia (89.82°).
Distance between the two cities= 33 km
LASKETAAN KOLMELLA ERI LASKURILLA ESIMERKIN:
1) Laskurilla
http://ostermiller.org/calc/triangle.html Distance to the sun from Swapokmund:
6753 kmDistance to the sun from Walvis Bay:
6753 km2) Laskurilla
http://www.cleavebooks.co.uk/scol/caltriag.htm Distance to the sun from Swapokmund:
6753 kmDistance to the sun from Walvis Bay:
6753 km3) TESTAAN: Changing angles so one of the two angles become exactly 90°, so I type in only 89.72° (decreased 0.10° to the other city since one city gained it) and then I also type in 33 km to this right-angle calculator at
http://www.cleavebooks.co.uk/scol/calrtri.htm:
Distance to the sun from Swapokmund:
6 753 kmDistance to the sun from Walvis Bay:
6 753 kmÄlkää otttako tuota laskelmaa liian vakavasti koska se ei ole ehdoton totuus, vaan nimenomaan suuntaa antava. Muista kaupungeista mitattuna ja muilla ilmoitetuilla kulmilla erot voivat olla aika suuret. Joka tapauksessa on täydellisen varmaa, että Aurinkoon ei ole matkaa noin 150 miljoonaa kilometriä. Saat ottaa mitkä tahansa maailman kaupungeista ja niiden katselukulmat ja niiden oletetut etäisyydet maapallo-mallista, etkä tule koskaan pääsemään lähellekään 150 miljoonaa kilometriä. Se on sula mahdottomuus. Se on niin ja aamen.
Aikoinaan ammattilaiset käyttivät kolmiomittaustekniikkaa kun tekivät Suomen kartastoa. Heittoa tuli Hangosta Utsjokeen vain noin 2 metriä. Tosin, asialla oli ammattilaiset eikä amatöörit.