Kirjoittaja Aihe: Kommentteja Tietopiste.com havaintoihin  (Luettu 357 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Peku63

  • Keltanokka
  • *
  • Viestejä: 5
    • Profiili
Vs: Kommentteja Tietopiste.com havaintoihin
« Vastaus #20 : Elokuu 30, 2017, 19:54:40 ip »
Täällä on esitetty ettei tiheys vaikuta putoamisnopeuteen.
Ilman tiheyserot ovat yleensä melko pieniä mutta eikö esim. kiven putoamisnopeus ilmassa ja vedessä ole täysin eri luokkaa johtuen juurikin veden ja ilman tiheyseroista?

Tuomo

  • Vieras
Vs: Kommentteja Tietopiste.com havaintoihin
« Vastaus #21 : Syyskuu 01, 2017, 13:56:34 ip »
Näin minäkin muistelisin. Mutta siis putoavan kappaleen tiheys ei periaatteessa vaikuta, ainakaan tyhjiössä. Ilmakehässä asia toki on monimutkaisempi, koska höyheneen tuleva ilmanvastus nyt vaan on paljon suurempi kun pinta-alaa on massaan nähden huikean paljon verrattuna kiveen.

Putoamiskiihtyvyys ilmassa on periaatteessa g eli 9,81 m/s2. Paljonkos tämä sitten vedessä lienee?

Pete

  • Administraattori
  • Aristokraatti
  • *****
  • Viestejä: 130
  • Miksi hän ei voi käyttäytyä kuin me?
    • Profiili
    • Kotisivuni
Vs: Kommentteja Tietopiste.com havaintoihin
« Vastaus #22 : Syyskuu 02, 2017, 13:11:05 ip »
Vaikuttaisi ainakin teoriassa siltä, että esineen putoamisnopeuteen liittyy ainakin viisi eri osatekijää:

1) Putoamismatkan pituus (koska esineen pitää saada tietyn ajan itselleen ennenkuin vapaapudotuksen maksiminopeus on saavutettu).

2) Putoavan esineen pinta-ala (sillä puolella jossa vastaanotetaan suurimman ilmavastuksen).

3) Putoavan esineen muoto (niillä alueilla jossa ilmavastus vaikuttaa).

4) Putoavan esineen kallistuskulma (sen monimuotoisuuksien takia... suhteessa vastavoimaan ja/tai menosuuntaan).

5) Putoavan esineen massa ja sen liikevoima suhteessa vastavoimaan.

Näitä asioita voidaan sitten teoreettisesti määritellä keskenään mitä kauniimmilla tieteellisillä termeillä ja kaavoilla jotta ihminen olisi tietävinään, vaikka ei välttämättä osaisi asian täydellisesti ymmärtää. En minä ainakaan.

Lainaus
Ilman tiheyserot ovat yleensä melko pieniä mutta eikö esim. kiven putoamisnopeus ilmassa ja vedessä ole täysin eri luokkaa johtuen juurikin veden ja ilman tiheyseroista?

Mielestäni erinomainen oivallus, vaikka esitit sen kysymyksenä.
Olen oppimismatkalla. Sinullakin on varmaan jokin opetus ja mielipide annettavana.

Polariz

  • Aristokraatti
  • ***
  • Viestejä: 129
    • Profiili
Vs: Kommentteja Tietopiste.com havaintoihin
« Vastaus #23 : Syyskuu 02, 2017, 19:13:12 ip »
Ajattelen että se mitä on totuttu pitämään ilmanvastuksena tai minkä tahansa aineen vastuksena, on vain sitä että aineiden keskinäinen tiheysero alkaa lähestyä toisiaan ja putoamisvauhtikin alkaa silloin hidastua. Ilmanvastus on kuitenkin ihan hyvä sana myös, koska pelkkä aineen kokonaistiheys ei ole ratkaisevaa vaan myös se kuinka paljon massaa on pinta-alassa, aivan kuten Tuomo kertoi höyhenen kohdalla.

Pete

  • Administraattori
  • Aristokraatti
  • *****
  • Viestejä: 130
  • Miksi hän ei voi käyttäytyä kuin me?
    • Profiili
    • Kotisivuni
Vs: Kommentteja Tietopiste.com havaintoihin
« Vastaus #24 : Syyskuu 08, 2017, 13:20:51 ip »
Tuli mieleeni että löytyykö vastaavia kuvia jotka on otettu talviaikaan veden ollessa pääosin jääpeitteen kattama?
Tällöinhän vesihöyryn vaikutuksen luulisi olevan lähes olematon?

Tein videon refraktion vaikutuksesta ja lisäsin sen loppuun saman ajatuksen mikä sinullakin oli. Edessä on jääpeite ja heti kun jääpeite loppuu (ja vastaan tulee sulanut merialue), niin refraktio voimistuu ja luo ikäänkuin pystysuoran vesiseinämän joka värähtelee kun väliaine hidastaa fotoneita. Värähtely on ominaista videoissa joissa kuvataan refraktiota.

https://youtu.be/x5a5kIdvnfE?t=876
Olen oppimismatkalla. Sinullakin on varmaan jokin opetus ja mielipide annettavana.

Polariz

  • Aristokraatti
  • ***
  • Viestejä: 129
    • Profiili
Vs: Kommentteja Tietopiste.com havaintoihin
« Vastaus #25 : Syyskuu 08, 2017, 18:16:25 ip »
Mielenkiintoinen video. Ne kiven koonmuutokset on aika isoja siihen nähden kuinka lähellä se kivi on. Veikkaan että osa johtui automaattifokuksesta, sillä terävyyden vaihtelukin muuttaa varmaan vähän kokoa siinä kuvan kivessä... toisaalta kiven koko muuttui silloinkin kun se pysyi tarkennettuna koko ajan. Hyvä havainto kuitenkin. Se viivotin oli myös hyvä esitys. Siitä huomasin että majakka meni vähän samalla lailla lyttyyn kuin suurennetu viivoitinkin. Videon paras kohta oli se majakka jonka takana näkyi horisontti. Se todistaa ainakin itselleni ettei kyseessä ole kangastus vaan yhtenäinen taivuttamaton maisema. Noita p900 kuvia on aina niin kiva katsella. Niistä ei vaan meinaa käsittää kuinka kaukaisia kuvattavat kohteet onkaan. Sun kannattaisi jotenkin korostaa sitä.

Pete

  • Administraattori
  • Aristokraatti
  • *****
  • Viestejä: 130
  • Miksi hän ei voi käyttäytyä kuin me?
    • Profiili
    • Kotisivuni
Vs: Kommentteja Tietopiste.com havaintoihin
« Vastaus #26 : Syyskuu 12, 2017, 15:30:36 ip »
Ne kiven koonmuutokset on aika isoja siihen nähden kuinka lähellä se kivi on. Veikkaan että osa johtui automaattifokuksesta, sillä terävyyden vaihtelukin muuttaa varmaan vähän kokoa siinä kuvan kivessä... toisaalta kiven koko muuttui silloinkin kun se pysyi tarkennettuna koko ajan.

Kiitos maininnasta. Voi hyvinkin olla että olet oikeassa, ja siksi olisi hyvä jos tekisin samasta kivestä lisätutkimuksia eri olosuhteissa. Ongelma tässä on se, että Nikon-kamerassani ei ole aikajanavideoita filmatessa olemassa mitään AF-L toimintoa, vaan ainoastaan AE-L. Siitä syystä minulla oli kyllä AE-L-asetus päällä, mutta ei AF-L. Joissakin kameroissa löytyy molemmat, kun toisista löytyy vain jompikumpi. Toisinaan taas molemmat puuttuvat.

AE-L = AutoExposure-Lock
AF-L = AutoFocus-Lock

Lainaus
Noita p900 kuvia on aina niin kiva katsella. Niistä ei vaan meinaa käsittää kuinka kaukaisia kuvattavat kohteet onkaan. Sun kannattaisi jotenkin korostaa sitä.

Siis millä lailla korostaa? Olen yleensä maininnut etäisyydet kun siihen on ollut tarvetta. Voin toki tehdä videon jossa on useita erilaisia esimerkkejä kameran zoomaus kyvyistä, ja jossa sitten mainitsisin etäisyydet... jos sitä tarkoitit?
Olen oppimismatkalla. Sinullakin on varmaan jokin opetus ja mielipide annettavana.

Polariz

  • Aristokraatti
  • ***
  • Viestejä: 129
    • Profiili
Vs: Kommentteja Tietopiste.com havaintoihin
« Vastaus #27 : Syyskuu 12, 2017, 18:17:44 ip »
Pete, jos nyt muistelen etäisyyksiä mitä tuossa videossa oli, niin jokin etäisyys taisi olla ehkä 18 km... joka tapauksessa se tuntui lyhyeltä kun vertasi sun aiempiin yli 70km zoomailuihin. Jos se nyt oli se, sanotaan 18 km, niin sen havainnollistaa hyvin kun miettii että se on etäisyys Helsinki-Vantaan lentokentältä Helsingin keskustaan. Sen voin hahmottaa ja se tuntuu heti aivan tolkuttoman suurelta zoomaukselta. Ilman sitä ajatusleikkiä 18 km vaikutti pienehköltä numerolta. En tiedä mitä esimerkkejä etäisyyksistä voisit käyttää niin että ne olisi kansainvälisesti tuttuja....en tiedä... ehkä: Niin ja niin monta Eiffel tornia yms. Kunhan jotenkin tulisi ymmärrettävämmäksi. Sellainen joku erillinen zoomauskyky-videokin olisi ihan mielenkiintoinen.