Kirjoittaja Aihe: Tallinkin M/S Megastar kummittelee valokuvissa. Pitäisi olla piilossa.  (Luettu 138 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Pete

  • Administraattori
  • Aristokraatti
  • *****
  • Viestejä: 130
  • Miksi hän ei voi käyttäytyä kuin me?
    • Profiili
    • Kotisivuni

Kävin ottamassa taas valokuvia Lauttasaaren lintutornista käsin, ja havaitsin myöhemmin että valokuvissa esiintyvä M/S Megastar pitäisi olla maapallon kaarevuuden takia kokonaan taikka lähes kokonaan piilossa. Mutta valokuvissa se näyttää uivan kutakuinkin normaalissa uintisyvyydessä. Ehkä hitusen alempana.

Mietin tässä sitä, että jos se on normaalissa uintisyvyydessä, niin paljonkohan on matkaa vesirajasta laivan yläreunaan? Veikkaan että alle 26,44 metriä, mutta saatan olla väärässä. Jos olen oikeassa niin se ei pitäisi näkyä lainkaan jos elämme pallolla, edellyttäen että etäisyys sille on myös se 40 km mikä on arvioni.

Kaikki kolme valokuvaa joita videossa esitän, ne ovat tallennettu 15.8.2017 klo. 20:30.

Pidin kameraa kaiteen päällä kun kuvasin, ja silloin on korkeus meriveden yläpuolella 37 metriä (ehkä jopa metrin alempana). Koska matkaa oli laivalle kutakuinkin 40 kilometriä, niin virallisten maapallon kaarevuuslaskurien mukaan sen pitäisi olla horisontin takana ja piilokorkeutta sillä olisi pitänyt olla yli 26 metriä. Siltä se ei näyttänyt. Mitäköhän me tästä opimme, vai opimmeko mitään?

Syy miksi video on nyt Youtubessa piilotettuna (eli vain ne voivat katsella sitä jotka tietävät videon osoitteen), se johtuu siitä, että haluan ennen parempaa näkyvyyttää saada tietää katselijoiden mielipiteitä niistä arvioinneista joita olen tehnyt, kun määrittelin matkustajalaivan sijainnin Google Mapsin avulla ja siihen merkattujen laivaväylien avulla. Joten jos sinulla on jokin idea asiasta, niin kerro rohkeasti. Korjaan mahdolliset virheet päivityksellä jos ne ovat todistettavissa, tai sitten poistan videon.

Laiva oli ehkä hivenen myöhässä aikataulusta koska sen piti olla Länsisatamassa kello 21:30 ja kuvasin sitä likimain silloin kun se oli laivamatkan puolivälissä (enemmän kuin 40 km laivaväylästä mitattuna). Mutta toisaaltaa, sen vauhti (huippuvauhti?) on 27 solmua, eli noin 50 km/h, niin ehkä se sittenkin ehtisi ajoissa laiturilleen, vaikka se joutuisikin hidastelemaan loppupäässä. Kun katsoo sitä uuden terminaalin ja sen laiturin sijaintia, sekä laivaväylän suoruutta loppupäässä, niin melko nopeasti se taitaa päästä lipumaan perille vaikka joutuu väkisinkin hidastelemaan. Niin, ja vielä sekin asia on huomiotava, että laivamatkan virallinen kesto on 2 tuntia. Joten ei kait tässä mitään hätää ole, enkä siksi usko että arvioni on mennyt pahasti pielen. Mutta olisi kiva silti saada kuulla puolueettomia ja rehellisiä mielipiteitä etäisyyden arviosta.


Pahoittelut siitä että  videossa esitettyjen valokuvien laatu on kärsinyt, sen jälkeen kun se on latautunut Youtubeen. En tiedä tarkalleen miksi laatu on mennyt huonommaksi siitä alkuperäisestä laadusta joka minulla on PC:ssäni.

Olen oppimismatkalla. Sinullakin on varmaan jokin opetus ja mielipide annettavana.

Polariz

  • Aristokraatti
  • ***
  • Viestejä: 129
    • Profiili
Vähän epäselvää mistä välistä etäisyysviiva on vedetty. Valokuva näyttää yhden saaren vähemmän, siinä saariryppäässä.

Pete

  • Administraattori
  • Aristokraatti
  • *****
  • Viestejä: 130
  • Miksi hän ei voi käyttäytyä kuin me?
    • Profiili
    • Kotisivuni
Kiitos Polariz maininnasta.

Siellä on yhteensä viisi melko matalaa karikkoa taikka saarta. Google Mapsissa näkyy myös se viides paremmin, eli se mikä on kaikesta matalin niistä (idän puoleinen). Ainakin eilen kun olin kuvaamassa matosaarella niin vaikutti siltä, että merivesi oli noin 15-20 cm korkeammalla kuin normaalisti (tai useimmiten). Mikäli merivesikorkeus oli se sama silloin kun kuvasin 15.8.2017 lintutornista (en tiedä oliko), niin se ehkä osittain selittää miksi matalin karikko näkyy sivuprofiilissa huonommin (koska ne ovat kaikki varsin matalia, erityisesti "se puuttuva karikko", taikka saari jos niin tahdot). Mutta kyllä se näkyy jonkunlaisena varjona myös videon ensimmäisessä kuvassa, vaikka kuvan laatu on siinä heikompi, syystä josta en tiedä. Niin ikään latasin sen samaisen kuvan serverille aivan äskettäin, ilman että olisin muokannut sitä millään lailla. Se kuva on nähtävissä tämän linkin takana. Huomasin myös juuri äsken että samaisessa kuvassa näkyy myös Tallinnan TV-torni pikkuruisena vasemmassa äärilaidassa mikäli kuvan suurentaa täyteen kokoon. Se on siellä osittain refraktion takia painunut alaspäin, kuten kuuluukin, koska horisontin täytyy nousta silmän tasolle ja torni on peräti 76,5 km:n päässä kuvaspaikasta. Vastaavasti, kun vesihöyryä (haihtuvaa meivettä) on vähemmän ilmassa (kameran ja kohteen välissä), niin horisontti siirtyy kauemmaksi poispäin kuvaajasta, jolloin myös torni tulee paremmin esille. Näkyvän horisontin sijainti on pakko noudattaa perspektiivin ja näkyvyyden lainalaisuuksia.

Ei ole pakko uskoa että laiva on noin 40 km:n päässä. Itse kyllä näen sen aivan selvästi, että tässä kuvassa laivan keskikohta hipoo kaikista läntisimmän karikon/saaren itäistä reunaa. Eli jos tornista vetää suoran viivan niin että viiva hipoo samaa karikon reunaa ja vedät sen Google Mapsiin merkattuun Tallinna-Helsinki (Länsisatama) laivaväylään asti, niin etäisyys on silloin kutakuinkin noin 40 km.

Huomioi että en kirjoita näin yksityiskohtaisesti (monine linkkeineen) siksi että pitäisin sinua jollain tapaa tyhmänä. Päinvastoin, pidän sinua minua älykkäämpänä, ja suurin osa teistä varmaan onkin minua älykkäämpiä. Vaan kirjoitan asiat yksityiskohtaisesti siksi koska tätä viestiä saattaa lukea uusia tulokkaita, jotka eivät ole tutkineet näitä asioita juuri lainkaan (toisin kuin me). Eli elättelen toivoa siitä, että lisäfaktat helpottaisivat heidän omaa tutkimustyötä, mikäli sellaiseen innostuisivat.
Olen oppimismatkalla. Sinullakin on varmaan jokin opetus ja mielipide annettavana.

Polariz

  • Aristokraatti
  • ***
  • Viestejä: 129
    • Profiili
Hieno kuva. Hyvin näkyi kaikki saaret. Arvelinkin että sulla on varmaan kuva jossa näkyy se puuttuva saari, tai jos ei, niin ajattelin sen ehkä olevan joku vedenalainen karikko, kun ei näkynyt videossa. Luotin siis että olit katsonut tarkasti oikean kohdan, mutta samalla vaikutit epävarmalta tuon videon suhteen, niin ajattelin varmistaa. Taisikin olla enemmän tarkkuutta kuin epävarmuutta se että halusit kuulla kommentteja tuohon etäisyysarvioon. Vaikuttaa ihan hyvältä arviolta.

Laiskajaakko

  • Vieras
Tuohan näyttää uivan hirveän syvällä. Keula on juuri ja juuri näkyvän horisontin yläpuolella ja pohja on piilossa. Miten se selittyy?

Pete

  • Administraattori
  • Aristokraatti
  • *****
  • Viestejä: 130
  • Miksi hän ei voi käyttäytyä kuin me?
    • Profiili
    • Kotisivuni
Se on totta, että se näyttää uivan jonkin verran syvemmällä kuin "normaalisti", mutta se ei tee tyhjäksi sitä tosiasiaa, että laiva pitäisi olla kutakuinkin kokonaan piilossa jos eläisimme maapallolla, niillä mitoilla mitkä meille on annettu. Kuten on todettu, kaarevuuslaskurit kertovat että laivan pitäisi uida yli 26 metriä kaarevuuden takana jos elämme pallolla jossa on kaareva vesi. Uintisyvyys näyttää lähes samalta kuin normaalisti eikä suinkaan huomattavasti syvemmällä. Ja sekin osuus mikä normaalista uintisyvyydestä poikkeaa ei johdu veden kaarevudesta, vaan se riippuu AINA siitä, missä se horisontti kulloinkin näkyy (jos ei huomioida korkeita aallokkoja).

Vaikka seisoisit aina samalla korkeudella ja katsoisit horisonttiin aina samasta paikasta, horisonttiviivaan näkyvä sijainti voi silti siirtyä joko lähemmäksi taikka kauemmaksi ajan kanssa, tunneissa, minuutteissa ja josksus jopa sekunneissa. Eikä se horisontiiviivan näkyvä etäisyys ole koskaan täysin vakio pitkillä matkoilla (vaikkakin se voi erehdyttävällä tavalla näyttää vakiolta lyhyemmillä matkoilla jos ei ole voimakasta sumua... sumuksi sanotaan lähempänä olevaa tiivistettyä kosteutta ilmassa, kun taas kauempana olevaa kutsutaan uduksi). Kun horisonttiviiva siirtyy lähemmäksi katsojaa/kuvaajaa, se on merkki siitä, että ilmakehässä (kameran ja kuvattavan kohteen välillä) on entistä enemmän vesihöyryä, eli pääosin haihtuvaa merivettä, taikka tiivistettyä kosteutta. Tuo haihtuva merivesi, tai ilmassa olevat vesimolekyylit, ne toimivat suurennuslasin tavoin, ja suurentaa laivan näennäistä kokoa, niin että silmänkorkeuden yläpuolella oleva osuus venyy ylöspäin ja silmänkorkeuden alapuolinen osuus painuu alaspäin, josta syystä se tietenkin painuu näennäisyydessä myös vesirajan alapuolella. Toisinaan parhaimilla kuvaushetkillä venyminen on pääosin vaakatasossa eikä niinkään pystytasossa. Tähän on tietenkin olemassa joitakin poikkeuksia ja se riippuu mm. siitä, missä kohtaa tuulten mukana liikkuva kosteus liikkuu. Toisinaan perspektiivin pahin kosteus (= korkea imakehän kosteusprosentti) voi olla niin matalalla, että se suurentaa vain horisontin edessä olevaa merialuetta ylöspäin, ilman että se suurentaa horisontin yläpuolista osuutta (vaikkakin se on harvinaisempaa, ja minkä voi havaita jos tarkentaa superzomilla), kun taas toisinaan se ei ole paha siellä missän filmataan, vaan vasta kymmenien kilometrien päässä. Niin ikään, toisinaan on lähes tyyntä, mikä on hyvä asia, koska se vaikuttaa suotuisasti näkyvyyteen ja vähentää refraktiota. Mutta samanaikaisesti, mikäli ilman lämpötila on useita asteita lämpöisempi kuin merivesi, voi refraktioita aiheuttavaa höyryä olla silti ilmassa, vaikka olisikin melko tyyntä. Eli ei ole olemassa mitään vakiota, taikka todellisia standardeja näihin ilmiöihin, ja siksi olemassa oleva maapallon kaarevuutta laskeva metabunk-laskuri ei pidä lainkaan paikkansa, siltä osin missä se käyttää niin sanottua "standardiin liittyvää refraktiokorjainta".

Kerron tuosta refraktioon liittyvästä asiasta seikkaperäisestä tässä artikkelissa, erityisesti artikkelin lopussa näkyvässä videossa, jopa tieteellisin kokein. Ja samanaikaisesti todistan valokuvillani ilmoittamani havainnot tosiasiaksi.

Valokuvistani näkee että olosuhteet muuttuvat jatkuvasti, ja olosuhteet ja vesihöyryn määrää, ne määräävät aina sen kuinka paljon kuvattava kohde menee piiloon, joskin kirkas auringon paiste matalassa kulmassa (kun se tulee kuvaajan takaa) saa kuvattavan kohteen nousemaan enemmän oikealle korkeudelleen jos refraktio ei sitä estä. Parhaimmat olosuhteet - jos haluaa todistaa että merivesi ei ole kaareva - löytyy silloin kun refraktiota on kaikesta vähiten, koska ilmakehän refraktio toimii suurennuslasin tavoin ja saa NÄKYVÄN alareunan painumaan alaspäin, osittain taikka kokonaan piilon. Myös alan amattilaiset tietävät ja tunnustavat tämän, että ilmakehän kosteudella on suurentava vaikutus mikä saa alareunan piiloutumaan refraktion takia:

« Viimeksi muokattu: Lokakuu 06, 2017, 12:36:45 ip kirjoittanut Pete »
Olen oppimismatkalla. Sinullakin on varmaan jokin opetus ja mielipide annettavana.

Laiskajaakko

  • Vieras
Linkittämäsi video on kyllä mielenkiintoinen. Suurennuslasi näyttää saavan kappaleet katoamaan alareuna edellä. Mutta mutta, en nyt oikein ymmärrä miten miljoonat toisistaan erilliset vesipisarat voivat toimia yhtenäisenä linssinä. Lähinnä vesipisaroista tulee mieleen sateenkaaret, usva ja sumu. Mikä on eri lämpöisten ilmamassojen vaikutus asiaan? Voiko se teidän mielestä aiheuttaa heijastuksia tai linssiefektejä?

Pete

  • Administraattori
  • Aristokraatti
  • *****
  • Viestejä: 130
  • Miksi hän ei voi käyttäytyä kuin me?
    • Profiili
    • Kotisivuni
Mutta mutta, en nyt oikein ymmärrä miten miljoonat toisistaan erilliset vesipisarat voivat toimia yhtenäisenä linssinä. Lähinnä vesipisaroista tulee mieleen sateenkaaret, usva ja sumu.

Jos et sitä ymmärrä, niin meitä taitaa olla ainakin kaksi jotka eivät asiaa ymmärrä. Mutta uskon että kyse on siitä, kuinka paljon vesimolekyylejä on yhdistyneitä toisiinsa suhteessa ympäröivään ilmaan. Kun tiivistystä on riittävästi, saadaan pisaroita jotka putoavat alaspäin. Jos tiivistystä on vähemmän, vesi voi olla kaasun muodossa. Parhaimillaankin se on näkymätöntä ihmissilmälle, vaikkakin toisinaan, melko usein meren rannoilla ottamissani videoissa (kun käyttää voimakasta tarkennusta) voi havaita höyryn liikkeen, valon taittuessa ilmavirtojen mukana, jolloin ilmakehä (lue: "suurennuslasi") näyttää väreilevän, vaikka ei näkisikään varsinaisia pisaroita.

Lainaus
Mikä on eri lämpöisten ilmamassojen vaikutus asiaan? Voiko se teidän mielestä aiheuttaa heijastuksia tai linssiefektejä?

Meriveden ja ilmakehän lämpötilaerot vaikuttavat veden kaasuuntumiseen/haihtumiseen. Joten ilmamassojen eri lämpötilaerot voivat siten saada aikaiseksi sekä heijastuksia ja linssiefektejä. Ei ainoastaan suurennuksia, vaan myös kangastuksia, jotka ovat heijastuksia ilmakehässä taikka/ja veden pinnassa. Syntyvät kuvat ovat lähes aina ylösalas olevia kuvia, sekä ylä- että alapuolisissa kangastuksissa. Mutta toisiinaan, vaikkakin äärimmäisen harvoin voi myös syntyä tuplakangastuksia jolloin ylin kuva on oikein päin. Ihmiset kuitenkin erehtyvät usein luulemaan alapuolisia kangastuksia (tai vedessä olevia heijastuksia) yläpuolisiksi kangastuksisi, silloin kun/jos merivesi lähellä horisonttia heijastaa ilmakehän sävyt ja kun pilvet eivät näytä laisinkaan vedeltä. Tämä on kieltämättä hassua kieltä, mutta puhun omista kokemuksista ja havainnoistani ja siksi allekirjoitan asian totuutena. Samasta syystä voidaan nähdä joskus saarien tai laivojen roikkuvan ikään kuin ilmassa, vaikka ne todellisuudessa ovat veden pinnassa.

Jos haluat enemmän "tieteellisiä vastauksia" niin ota yhteys Ilmatieteenlaitoksen asiantuntijoihin tai meteorologeihin. He vastaavat mielellään ihmisten kysymyksiin jos ne ovat asiallisia. Ainakin minä olen saanut heiltä apua.
Olen oppimismatkalla. Sinullakin on varmaan jokin opetus ja mielipide annettavana.

Laiskajaakko

  • Vieras
Ok. Tuo Ilmatieteenlaitos on ihan hyvä vinkki. Haluan kuitenkin tarkentaa hieman edellistä kysymystäni ymmärtääkseni, miten hahmotat nämä ilmakehän ilmiöt. Eli ymmärsinkö oikein: eri lämpöiset ilmamassat eivät sinun mielestäsi itsessään aiheuta heijastuksia tai linssiefektejä vaan ne johtuvat kaikki vesihöyrystä?