Kirjoittanut: Savipisara
« : Tammikuu 13, 2019, 00:19:34 ap »Mainio tuo DITRH'n video, jossa hän analysoi Antarktiksella otettua muka 24h auringon näkyvyyttä. 
Kirjoittanut: Polariz
« : Tammikuu 04, 2018, 08:15:41 ap »Franssales, odotat varmaan jotain muuta kuin youtuben flat earth videoita linkiksi, mutta en tiedä onko edes olemassa mitään sellaista perspektiivioppia, joka tutkisi asiaa paljon syvemmin kuin piirustelun kannalta. Matemaattisesti tarkka geometriakaan ei auta asiassa, vaan rajaa aiheen vielä kapeammaksi muotojen mittailuksi.
Mutta sitä kupla-asiaa on helppo avata hieman, ihan vaan järkeilemällä: Perspektiivihän muuttuu kaiken aikaa kun liikut. Yhtä hyvin sen kuplan voisi ajatella taidekirjoista tutumpana huoneen muotona, mutta mielestäni kupla on tarkempi kuvaus siitä miltä esimerkiksi pilvimatto näyttää kun se kaartuu yläpuolellasi kupoliksi. Ja kun liikut, se näköaistin muodostama perspektiivikupla seuraa tietysti mukanasi. Lentokoneesta tiedämme että pilvimatto on tasainen paljon pidemmältä matkalta kuin maan pinnalta ylöspäin katsottuna pilviä näkee. Tiedän niistä etäisyyksistä jonkin verran, koska olen tehnyt moottoritiellä ajaessani arviointiharjoituksia siitä kuinka kaukaisia on jotkin pilvien rajat tai muut pilvien tunnistettavat kohdat kun ne saavutan. Vaikka ne pilvet hieman ajon aikana liikkuukin suuntiin jos toisiin, niin keskiarvona onnistun aika tarkkaan niissä etäisyyksien arvioinneissa. Matematiikka näyttää ettei pään yläpuolella kaartuva pilvimatto kaartuisi siitä perspektiivistä paljonkaan maapallon kaarevuuden takia. Se kaari on siis vain perspektiivin kaari, vaikka monet varmaan ajattelee sen olevan maapallon ja ilmakehän kaareutumaa.
Se miksi näkymä sitten leikkautuu on ainoa asia tässä mitä ymmärrän jos ihmetyttää. Kaikki muut on helppo perustella. Olen aivan rajoilla ymmärränkö sellaista itsekään. Olen kyllä nähnyt esimerkkivideoita, joissa hyvin hoidetun näköisen urheilukentän, eli oletettavasti aika tasaisen kentän toisessa päädyssä ihmiseltä leikkautuu jalat kun kamera on maassa kuvaamassa. Se näyttää luonnolliselta, mutta en osaa sitä tällä hetkellä perustella enempää. Täytyisi itse testata jotta sen sisäistäisi paremmin.
Mutta sitä kupla-asiaa on helppo avata hieman, ihan vaan järkeilemällä: Perspektiivihän muuttuu kaiken aikaa kun liikut. Yhtä hyvin sen kuplan voisi ajatella taidekirjoista tutumpana huoneen muotona, mutta mielestäni kupla on tarkempi kuvaus siitä miltä esimerkiksi pilvimatto näyttää kun se kaartuu yläpuolellasi kupoliksi. Ja kun liikut, se näköaistin muodostama perspektiivikupla seuraa tietysti mukanasi. Lentokoneesta tiedämme että pilvimatto on tasainen paljon pidemmältä matkalta kuin maan pinnalta ylöspäin katsottuna pilviä näkee. Tiedän niistä etäisyyksistä jonkin verran, koska olen tehnyt moottoritiellä ajaessani arviointiharjoituksia siitä kuinka kaukaisia on jotkin pilvien rajat tai muut pilvien tunnistettavat kohdat kun ne saavutan. Vaikka ne pilvet hieman ajon aikana liikkuukin suuntiin jos toisiin, niin keskiarvona onnistun aika tarkkaan niissä etäisyyksien arvioinneissa. Matematiikka näyttää ettei pään yläpuolella kaartuva pilvimatto kaartuisi siitä perspektiivistä paljonkaan maapallon kaarevuuden takia. Se kaari on siis vain perspektiivin kaari, vaikka monet varmaan ajattelee sen olevan maapallon ja ilmakehän kaareutumaa.
Se miksi näkymä sitten leikkautuu on ainoa asia tässä mitä ymmärrän jos ihmetyttää. Kaikki muut on helppo perustella. Olen aivan rajoilla ymmärränkö sellaista itsekään. Olen kyllä nähnyt esimerkkivideoita, joissa hyvin hoidetun näköisen urheilukentän, eli oletettavasti aika tasaisen kentän toisessa päädyssä ihmiseltä leikkautuu jalat kun kamera on maassa kuvaamassa. Se näyttää luonnolliselta, mutta en osaa sitä tällä hetkellä perustella enempää. Täytyisi itse testata jotta sen sisäistäisi paremmin.
Kirjoittanut: Franssales
« : Tammikuu 02, 2018, 23:24:51 ip »"Aurinko on kuitenkin niin paljon pilviä korkeammalla että käytännössä olet aina joka paikassa auringon kierron keskiössä, eli omassa henkilökohtaisessa perspektiivin muodostamassa kupolissasi. "
Olen tututunut perspektiivioppiin niin teoriassa kuin valokuvauksessakin. Tuollaista perspektiivin kantomatkaa tai henkilökohtaista kuplaa ei ole niissä olemassa. Henkilökohtainen perspektiivi on olemassa, mutta sillä tarkoitetaan omasta pisteestä havainnoitua perspektiiviä, johon ei sisälly noita lisukkeita.
Toivonkin viitettä sellaiselle perspektiiviopin sivulle, joka selittäisi tuon kuplan ja silmän rajallisen kantaman.
Olen tututunut perspektiivioppiin niin teoriassa kuin valokuvauksessakin. Tuollaista perspektiivin kantomatkaa tai henkilökohtaista kuplaa ei ole niissä olemassa. Henkilökohtainen perspektiivi on olemassa, mutta sillä tarkoitetaan omasta pisteestä havainnoitua perspektiiviä, johon ei sisälly noita lisukkeita.
Toivonkin viitettä sellaiselle perspektiiviopin sivulle, joka selittäisi tuon kuplan ja silmän rajallisen kantaman.
Kirjoittanut: Pete
« : Lokakuu 20, 2017, 23:05:18 ip »Olisin halunnut jatkaa keskustelua aiheesta ja kuulla perusteluja siitä. Sen sijaan moderaattori antoi minulle osittaiset bannit tälle palstalle.
Tietääkseni en ole antanut sitä (vielä) tahallisesti, vaan ehkä, kenties ja mahdollisesti vain tahattomasti. Perustelen näkemystäni asiasta täällä.
Kirjoittanut: Polariz
« : Lokakuu 20, 2017, 20:24:52 ip »Voit varmaan yhtyä siihen, että jos olisit täysin auringon kierron keskiössä niin etäisyys aurinkoon ja samalla sen koko pysyisi täysin samana? Käytännössä saman tilanteen saa aikaan henkilökohtainen perspektiivisi. Jokainen joka näkee auringon on niin lähellä sitä että se on horisontin yläpuolella, eli perspektiivin yltämän etäisyyden päässä. Silloin ei muutu sen etäisyys eikä siksi kokokaan. Tätä voi olla hankala käsittää kun näkee esimerkiksi pilvien pienenevän kauempana horisonttiin. Aurinko laskeutuu perspektiivissä paljon jyrkemmin sinne samaan horisonttiin, eli sinne mihin näkökyky yltää, eli rajaan jossa maa ja taivas kohtaa silmiesi tasolla. Aurinko on kuitenkin niin paljon pilviä korkeammalla että käytännössä olet aina joka paikassa auringon kierron keskiössä, eli omassa henkilökohtaisessa perspektiivin muodostamassa kupolissasi. Näin ainakin uskon että asia mahdollisesti on.
Toisin sanoen, aurinko pienenee sinne ylä-suuntaankin, eikä ainoastaan sinne horisonttiin päin. Ja sitten kun se on jo etäämmällä se on poistunut silloin näköpiiristäsi.
Toisin sanoen, aurinko pienenee sinne ylä-suuntaankin, eikä ainoastaan sinne horisonttiin päin. Ja sitten kun se on jo etäämmällä se on poistunut silloin näköpiiristäsi.
Kirjoittanut: Franssales
« : Lokakuu 20, 2017, 15:20:46 ip »Olet tarkastellut litteän maan eri malleja ja huomauttanut, miten valtavia auringon kokoerojen pitäisi niiden mukaan olla vuorokauden mittaan – noin kuusinkertaisia.
Olisin halunnut jatkaa keskustelua aiheesta ja kuulla perusteluja siitä. Sen sijaan moderaattori antoi minulle osittaiset bannit tälle palstalle. Ei kovin hyvä alku keskustelulle, sillä tiede on kehittynyt avoimuutensa ansiosta. Miksi sitä ei nyt haluta?
Olisin halunnut jatkaa keskustelua aiheesta ja kuulla perusteluja siitä. Sen sijaan moderaattori antoi minulle osittaiset bannit tälle palstalle. Ei kovin hyvä alku keskustelulle, sillä tiede on kehittynyt avoimuutensa ansiosta. Miksi sitä ei nyt haluta?
Kirjoittanut: Polariz
« : Syyskuu 11, 2017, 21:43:54 ip »"Sekstantin käyttö olisi mahdotonta, jos aurinko olisi lättymaateorian mukainen."
Aurinko liikkuu taivaalla joko näennäisesti tai kirjaimellisesti. Joka tapauksessa sen voidaan nähdä liikkuvan taivaalla ja silloin sen korkeuseroja voi mitata. Et ilmeisesti vaan käsitä miten auringon korkeuserot näyttäytyy pyörimättömän maan pinnalta kun aurinko kiertelee sen yllä?
Aurinko liikkuu taivaalla joko näennäisesti tai kirjaimellisesti. Joka tapauksessa sen voidaan nähdä liikkuvan taivaalla ja silloin sen korkeuseroja voi mitata. Et ilmeisesti vaan käsitä miten auringon korkeuserot näyttäytyy pyörimättömän maan pinnalta kun aurinko kiertelee sen yllä?
Kirjoittanut: Franssales
« : Syyskuu 11, 2017, 16:21:46 ip »Asiaa sen enempää tutkimattakin (pitää joskus tutkia ihan) ,uskon että deklinaatio on keksitty kompensoimaan pallomuodosta johtuvaa virhettä navigoinnissa. Katsoin declination laskurilla että tuossa paikassa on yli 22 asteen ero siihen mitä kompassin neula näyttää ja mitä pidetään pohjoisnapana.
Kannattaisi tutkia. Maailman sivu on navigoitu maapallon oikeakulmaisen eli Mercatorin projektioon perustuvan kartan mukaan. Lättymaasta ei ole olemassa karttaa, jonka varassa voisi suunnistaa - eteläisellä palllonpuoliskolla, jolla lättymaakartan virheet kasautuvat valtaviksi, se olisikin itsemurha.
Samoin paikanmääristykseen on käytetty pitkän sekstanttia. Se puolestaan perustuu tieteelliseen käsitykseen auringon etäisyydestä ja koosta. Sekstantin käyttö olisi mahdotonta, jos aurinko olisi lättymaateorian mukainen.
Kirjoittanut: Tuomo
« : Heinäkuu 04, 2017, 09:06:14 ap »"Nimittäin, kristallinkaltainen kupolikatto itsessään (Hes.1:22), heijastaa litteän Maan Etelämantereella valoa aivan eri tavalla kuin täällä pohjoisessa, siitä syystä että se on kaareva ja kyseinen kaareva katto alkaa jo laskeutumaan todennäköisesti jo Etelämantereen yläpuolella ennen kuin alareuna on painunut kokonaan alas."
Kuulostaa siltä, että aurinko tosiaan näyttäytyisi Etelämantereella aivan erilaisella tavalla kuin muualla. Minusta kuitenkin vaikuttaa siltä, että jos Arktis ja Antarktis todella ovat niin erilaisia, niin jonkin verran eroa voisi olla havaittavissa jo paljon lähempänäkin päiväntasaajaa. Vaikka jos vertaa 45°N ja 45°S, näyttäisikö litteän Maan mallissa eteläisellä leveydellä aurinko käyttäytyvän täsmälleen samalla tavalla kuin vastaavalla määrällä pohjoista leveyttä? Puhumattakaan vaikka Argentiinan Ushuaista, yli 54°S, joka on yhtä kaukana päiväntasaajasta kuin jokin osa Alaskasta.
Ja sitten se tosiasia, että aika moni ihminen kuitenkin on käynyt Antarktiksella, tosin väistämättä valvotuissa ja rajatuissa olosuhteissa, mutta kuitenkin juuri Antarktiksen kesän aikana. Onko kukaan "eteläisen yöttömän yön vastustajista" (anteeksi, en nyt tähän hätään keksi parempaa termiä) väittänyt edes itse käyneensä siellä todistamassa auringon laskemista tai nousemista kesäaikana?
Kuulostaa siltä, että aurinko tosiaan näyttäytyisi Etelämantereella aivan erilaisella tavalla kuin muualla. Minusta kuitenkin vaikuttaa siltä, että jos Arktis ja Antarktis todella ovat niin erilaisia, niin jonkin verran eroa voisi olla havaittavissa jo paljon lähempänäkin päiväntasaajaa. Vaikka jos vertaa 45°N ja 45°S, näyttäisikö litteän Maan mallissa eteläisellä leveydellä aurinko käyttäytyvän täsmälleen samalla tavalla kuin vastaavalla määrällä pohjoista leveyttä? Puhumattakaan vaikka Argentiinan Ushuaista, yli 54°S, joka on yhtä kaukana päiväntasaajasta kuin jokin osa Alaskasta.
Ja sitten se tosiasia, että aika moni ihminen kuitenkin on käynyt Antarktiksella, tosin väistämättä valvotuissa ja rajatuissa olosuhteissa, mutta kuitenkin juuri Antarktiksen kesän aikana. Onko kukaan "eteläisen yöttömän yön vastustajista" (anteeksi, en nyt tähän hätään keksi parempaa termiä) väittänyt edes itse käyneensä siellä todistamassa auringon laskemista tai nousemista kesäaikana?
Kirjoittanut: Tuomo
« : Heinäkuu 03, 2017, 17:44:53 ip »Liittyykö tuo yhtäaikaisesti valaistu ala siis mitenkään väitettyyn viiteenkymmeneen prosenttiin ?
Kirjoittanut: Pete
« : Heinäkuu 02, 2017, 21:36:52 ip »Lainaus
Salasanoja on niin mahdottoman monessa paikassa, että varmaan yli puolet on unohtunut, kun niitä ei käytä juuri koskaan.
Ei niitä salasanoja tarvitse nykyään enää muistaa. Sinun tarvitsee muista vain yhden salananan, ja kerron nyt miksi.
Riittää kun asentaa koneelle ilmaisen ohjelman "KeePass Password Safe", jonka jälkeen sinne kirjoitetaan ja tallennetaan kaikki salasanat sekä niiden sivustot. Ne ovat siellä aivan varmasti turvassa. Sen jälkeen sinun tarvitsee muistaa ainoastaan valitsemasi salasanan jolla avaat KeePassin. Olen käyttänyt ohjelmaa ehkä noin parisen vuotta, eikä ainakaan tähän mennessä ole ollut mitään ongelmia sen kanssa.
Lainaus
Valaiseeko Aurinko kerrallaan n. 50 % Maasta vai onko lukema pienempi
Olen joskus kommentoinut tämän hetkisen uskomukseni mukaan, että hyvissä olosuhteissa suoran auringonvalon SÄDE (tai sen kantomatka lähteestä) on perspektiivissä noin 10000 km. Eli se on puolet auringonvalon vaakatasoisesta kokonaiskantomatkasta kun ei lasketa mukaan porvarillista hämärää taikka ruskoa.
Minulla ei ole mitään hyvää syytä uskoa, että Etelämantereella olisi koskaan suoraa auringonpaistetta 24 tuntia vuorokaudessa, kuten esimerkiksi Utsjoella. Voi olla sen sijaan että pidempi valoisuus kuin 12 tuntia Etelämantereella on mahdollista, mikäli valoisuuteen on laskettu mukaan myös hämärän kaikki kolme eri vaihetta (porvarillinen, nauttinen ja astronominen). Niitä ei tarvitse laskea mukaan pohjoisella napapiirillä koska siellä on silti parhaimmillaan 24 tuntia putkeen suoraa auringonvaloa, vieläpä päivästä toiseen. Nimittäin, kristallinkaltainen kupolikatto itsessään (Hes.1:22), heijastaa litteän Maan Etelämantereella valoa aivan eri tavalla kuin täällä pohjoisessa, siitä syystä että se on kaareva ja kyseinen kaareva katto alkaa jo laskeutumaan todennäköisesti jo Etelämantereen yläpuolella ennen kuin alareuna on painunut kokonaan alas.
En ole vielä nähnyt yhtään luotettavaa videota yöttömästä yöstä Etelämantereella. Olen toki nähnyt kaksi taikka kolme sellaista videota Youtubessa, joiden kautta annetaan ymmärtää, että siellä on useiden viikkojen ajan vuosittain yöttämiä öitä. Niissä on kuitenkin ollut selkeästi esillä vilppiä, eivätkä ne siten ole lainkaan uskottavia. Jotkut Youtube-käyttäjät ovat tehneet niistä omia päätelmiä analysoimalla niitä tarkemmin ja ovat siksi tehneet niistä omia vastausvideoita. Jos olet ollut tarkkaavainen, olet varmaan nähnyt pari niistä täällä foorumissa? Yksi on tässä viestiketjussa... kolmas video ylhäältä. Sitä toista en nyt muista missä se on, mutta jossakin, joko täällä tai päädomainissa linkkinä. Mutta kolmattakin videota puidaan mielenkiintoisella tavalla. Siinä on havaittavissa että 24-tunnin oletetusta valoisuudesta on pätkitty vuorokausi toisensa jälkeen useita tunteja pois.
Dwayne Kellumilla on mielenkiintoisia videoita jossa hän on kuvannut korkealta auringonnousua säähavaintopallojen avulla. Niissä näkee joskus miten auringonvalo etenee ilmakehässä niin että valo loppuu kesken eikä jatka enää matkaa eteenpäin. Näemme tässäkin videossa (pysähdä video kohdassa 1:59:03) että vaikka Aurinko on jo noussut, tai oikeammin, tullut riittävän lähelle kameraa (ja on tietenkin ylempänä kuin säähavaintopallossa kiinnitetty kamera), niin me silti nähdään selkeästi että sen antama valo ei jaksa valaista kuin vain tietyn matkan ilmakehässä. Jos eläisimme pallolla tuollainen ei olisi mahdollista.
Kirjoittanut: Tuomo
« : Heinäkuu 02, 2017, 12:55:12 ip »En vaan jaksa kirjautua sisään lukemattomiin palveluihin, jos on mahdollista kommentoida kirjautumatta. Salasanoja on niin mahdottoman monessa paikassa, että varmaan yli puolet on unohtunut, kun niitä ei käytä juuri koskaan. Tätä nyt näköjään kyllä käytän, mutta... 
Vielä itse varsinaiseen aiheeseen. Valaiseeko Aurinko kerrallaan n. 50 % Maasta vai onko lukema pienempi, kuten joissakin flättärimalleissa (jotka itsekin tunnustavat, että eivät ole välttämättä kovin tarkkoja) näyttäisi olevan? Ja jos oletetaan, että valaisuprosentti on lähelläkään 50 %, niin tämä Antarktiksen yöttömän yön väittäminen valheeksi ei oikein kuulostaisi uskottavalta.
Vielä itse varsinaiseen aiheeseen. Valaiseeko Aurinko kerrallaan n. 50 % Maasta vai onko lukema pienempi, kuten joissakin flättärimalleissa (jotka itsekin tunnustavat, että eivät ole välttämättä kovin tarkkoja) näyttäisi olevan? Ja jos oletetaan, että valaisuprosentti on lähelläkään 50 %, niin tämä Antarktiksen yöttömän yön väittäminen valheeksi ei oikein kuulostaisi uskottavalta.
Kirjoittanut: Pete
« : Heinäkuu 01, 2017, 12:21:27 ip »Anteeksi, tämä ei liity aloituksen varsinaiseen aiheeseen, mutta näin rekisteröitymättömänä ja kirjautumattomana käyttäjänä en ilmeisesti voi aloittaa uutta aihetta.
Siksi juuri toivonkin että rekisteröityisit jotta voisit tehdä omia aloituksia ja jotta keskusteluviestit menisivät aihepiireittäin, ilman että tapahtuisi liikaa rönsyilyä aiheesta toiseen yhdessä ja samassa ketjussa.
Mikä estää sinua rekisteröitymästä? Minähän tiedän sähköpostiosoitteesi ennestään, enkä ole sitä kenellekään jakanut eteenpäin. Jos haluat voit kokeilla onnistuuko jonkun tekaistun sähköpostiosoitteen käyttö. En tiedä onnistuuko, mutta kokeile. Ei se minua haittaa. Vaihtoehtoisesti voit avata uuden sähköpostiosoitteen netissä. Palveluntarjoajia löytynee kait edes muutama?
Ehdotuksia:
Gmail
Outlook
Yahoo
Aol Mail
Yandex Mail
hide-your-email.com
TrashMail.com
... jne.
Kirjoittanut: Pete
« : Heinäkuu 01, 2017, 11:45:10 ap »Mietin tuossa, että jos nyt oletetaan, että pohjoisen kesäpäiväntasaus tosiaan on kesäkuun lopulla ja talvipäivänseisaus joulukuun lopulla... ja otettaisiin pohjoisesta esimerkkinä vaikkapa Kroatian pääkaupunki Zagreb, n. 45° 48' pohjoista leveyttä, ja sen vastaesimerkiksi Uuden-Seelannin Eteläsaaren toiseksi suurin kaupunki Dunedin, n. 45° 50' eteläistä leveyttä. Ja sitten katsotaan, miten aurinko litteän Maan mallissa kiertää Maan yllä.
Kesäpäiväntasaus oli 21.6.2017, joten ei ihan kuukauden lopussa. Mutta ymmärrän kyllä... aika lähellä kuukauden loppua.
Mielestäni ehdotuksesi on varsin hyvä, eli se että verrataan pohjoista- ja eteläistä leveyttä toisiinsa. Sellaisen työn voisi tehdä kuka tahansa timeanddate.com-sivuston avulla kirjaamalla tiedot ylös muistiin. Sitten en tiedä kuinka luotettavaa tilastoa se on (koska myös timeanddate "sormeilee" näytettävää tilastoa). Mutta vertailemalla numeroita toisiinsa voisi myöhemmin päästä jyvälle siitä, meneekö pitkällä aikavälillä päivien lyheneminen ja piteneminen loogisesti pohjoisella- ja eteläisellä leveydellä. Jos päivien pitenemiset ja lyhenemiset menevät edes kohtalaisen loogisesti koko vertailujakson ajan - ottaen huomioon myös Maan oletetun akselin kallistuskulman Aurinkoon nähden - niin voisi ajatella, että myös annettu tilastotieto olisi melko paikkansapitävä. Mutta olisiko se? Se jää nähtäväksi.
Olen tehnyt tuollaista vertailua tiettyjen alueiden välillä muutaman viikon välein, aina siitä saakka kun Aurinko liikkui ekvaattorin yläpuolella ja siihen saakka kunnes Aurinko liikkui kravun kääntöpiirin yläpuolella (eli kevätpäiväntasauksesta aina kesäpäiväntasaukseen). Nyt on mennyt vasta reilu 3 kk, ja pitäisi vielä odottaa noin 6 kk, mutta mieluummin 9 kk, jonka jälkeen voisin julkaista tilastot. Tilastossa olen tietenkin ottanut huomioon päivänvalon kestot, sekä Auringon nousu- ja laskuajat. Myös sen, että kahden vertailukaupungin- tai alueet ovat yhtä pitkän matkan päästä ekvaattorista, yksi pohjoisen suuntaan ja toinen etelän suuntaan.
Vertaan alapuolisia alueita toisiinsa (koordinaatit otin Google Earthistä):
Nitchequon, Canada... 53.194511 N, 70.911097 W
Versus:
Punta Arenas, Chile... 53.194511 S, 70.911097 W
Habomai Islands, Japan... 43.420046 N, 145.966432 E
Versus:
Mutton Bird Island, Australia... 43.420046 S, 145.966432 E
Udachny, Russia... 66.398583 N, 112.300831 E
Versus:
Casey, Antarctica... 66.281395 S, 110.526489 E
Kirjoittanut: Polariz
« : Kesäkuu 19, 2017, 07:39:43 ap »Uusi Seelanti on pallon pohjaa jos vertaa pohjoiseen. Siellä ne kuitenkin katselee suunnat kompassista joka tietää tarkasti missä suunnassa pohjoinen on, vaikka Uudesta Seelannista ei olisi edes paljon pidempi matka suunnata etelän kautta sinne pohjoiseen jos maa olisi pallo.
Kompassien käyttöön on tehty lisäksi sellainen lisäys kuin deklinaatio, joka pitää ottaa huomioon kun katsoo suuntia. Se tarkoittaa että se magneettinen kohta johon kompassi osoittaa, väitetään olevan noin tuhat mailia tai kilometriä pohjoisnavasta sivuun. Asiaa sen enempää tutkimattakin (pitää joskus tutkia ihan) ,uskon että deklinaatio on keksitty kompensoimaan pallomuodosta johtuvaa virhettä navigoinnissa. Katsoin declination laskurilla että tuossa paikassa on yli 22 asteen ero siihen mitä kompassin neula näyttää ja mitä pidetään pohjoisnapana.
Kompassien käyttöön on tehty lisäksi sellainen lisäys kuin deklinaatio, joka pitää ottaa huomioon kun katsoo suuntia. Se tarkoittaa että se magneettinen kohta johon kompassi osoittaa, väitetään olevan noin tuhat mailia tai kilometriä pohjoisnavasta sivuun. Asiaa sen enempää tutkimattakin (pitää joskus tutkia ihan) ,uskon että deklinaatio on keksitty kompensoimaan pallomuodosta johtuvaa virhettä navigoinnissa. Katsoin declination laskurilla että tuossa paikassa on yli 22 asteen ero siihen mitä kompassin neula näyttää ja mitä pidetään pohjoisnapana.
Kirjoittanut: Tuomo
« : Kesäkuu 19, 2017, 01:28:35 ap »Hups, linkki äskeisen viestin toiseksi viimeiseen kappaleeseen viitaten unohtui. Tässä:
https://www.youtube.com/watch?v=EnnhC2BLlxY
Niin joo, ja valaisisiko Aurinko lähempänä Kauriin kääntöpiiriä joulukuussa sitten jotenkin laajemman alueen kuin pohjoisessa...?
JOS aurinkon nousun ja laskun välinen aika on samalla leveyspiirillä pohjoisessa ja etelässä sama puolen vuoden välein, niin kyllähän senkin voitaisiin ajatella näyttävän todistetta pallomallin suuntaan.
https://www.youtube.com/watch?v=EnnhC2BLlxY
Niin joo, ja valaisisiko Aurinko lähempänä Kauriin kääntöpiiriä joulukuussa sitten jotenkin laajemman alueen kuin pohjoisessa...?
JOS aurinkon nousun ja laskun välinen aika on samalla leveyspiirillä pohjoisessa ja etelässä sama puolen vuoden välein, niin kyllähän senkin voitaisiin ajatella näyttävän todistetta pallomallin suuntaan.
Kirjoittanut: Tuomo
« : Kesäkuu 19, 2017, 01:24:33 ap »Anteeksi, tämä ei liity aloituksen varsinaiseen aiheeseen, mutta näin rekisteröitymättömänä ja kirjautumattomana käyttäjänä en ilmeisesti voi aloittaa uutta aihetta. Mutta kuitenkin aiheeni liittyy pohjoisen ja etelän samankaltaisuuksien ja erilaisuuksien pohtimiseen.
Mietin tuossa, että jos nyt oletetaan, että pohjoisen kesäpäiväntasaus tosiaan on kesäkuun lopulla ja talvipäivänseisaus joulukuun lopulla... ja otettaisiin pohjoisesta esimerkkinä vaikkapa Kroatian pääkaupunki Zagreb, n. 45° 48' pohjoista leveyttä, ja sen vastaesimerkiksi Uuden-Seelannin Eteläsaaren toiseksi suurin kaupunki Dunedin, n. 45° 50' eteläistä leveyttä. Ja sitten katsotaan, miten aurinko litteän Maan mallissa kiertää Maan yllä.
Minulle tuli mieleen, että eikö tuossa mallissa Dunedinin pitäisi saada jo huomattavasti vähemmän aurinkoa kuin Zagrebin, vaikka pallomallissa määrän pitäisi olla aika sama? Jos kerran lähempänä Kauriin kääntöpiiriä aurinko liikkuisi nopeammin Maan yllä kuin Kravun kääntöpiirin lähellä. Ja jos kerran Antarktiksella ei ole yötöntä yötä (tulihan se ketjun aihekin tähän mukaan...!).
Asiasta en nyt ehdi muuta tietoa enää ennen nukkumaanmenoa etsiä kuin tämän, mikä tuli vastaan aika helposti. Tässä todetaan, mihin ilmansuuntaan aurinko eräässä toisessa Uuden-Seelannin kaupungissa joulukuun lopulla n. viikko eteläisen kesäpäivänseisauksen jälkeen laskee. Ei se laskuilmansuuntakaan litteän Maan malliin oikein hyvin näyttäisi sopivan.
Samaan aikaan kuitenkin ihmettelen erästäkin Rob Skiban videota auringon pienenemisestä tai pienenemättömyydestä sen laskiessa liittyen ilman kosteusprosenttiin...
Mietin tuossa, että jos nyt oletetaan, että pohjoisen kesäpäiväntasaus tosiaan on kesäkuun lopulla ja talvipäivänseisaus joulukuun lopulla... ja otettaisiin pohjoisesta esimerkkinä vaikkapa Kroatian pääkaupunki Zagreb, n. 45° 48' pohjoista leveyttä, ja sen vastaesimerkiksi Uuden-Seelannin Eteläsaaren toiseksi suurin kaupunki Dunedin, n. 45° 50' eteläistä leveyttä. Ja sitten katsotaan, miten aurinko litteän Maan mallissa kiertää Maan yllä.
Minulle tuli mieleen, että eikö tuossa mallissa Dunedinin pitäisi saada jo huomattavasti vähemmän aurinkoa kuin Zagrebin, vaikka pallomallissa määrän pitäisi olla aika sama? Jos kerran lähempänä Kauriin kääntöpiiriä aurinko liikkuisi nopeammin Maan yllä kuin Kravun kääntöpiirin lähellä. Ja jos kerran Antarktiksella ei ole yötöntä yötä (tulihan se ketjun aihekin tähän mukaan...!
).Asiasta en nyt ehdi muuta tietoa enää ennen nukkumaanmenoa etsiä kuin tämän, mikä tuli vastaan aika helposti. Tässä todetaan, mihin ilmansuuntaan aurinko eräässä toisessa Uuden-Seelannin kaupungissa joulukuun lopulla n. viikko eteläisen kesäpäivänseisauksen jälkeen laskee. Ei se laskuilmansuuntakaan litteän Maan malliin oikein hyvin näyttäisi sopivan.
Samaan aikaan kuitenkin ihmettelen erästäkin Rob Skiban videota auringon pienenemisestä tai pienenemättömyydestä sen laskiessa liittyen ilman kosteusprosenttiin...
Kirjoittanut: Pete
« : Kesäkuu 04, 2017, 10:55:00 ap »Onko sillä väliä? Kyse oli satiirista, jonka tarkoitus ei suinkaan ollut osoittaa että animaatio tai video esittäisi totuuden, vaan nimenomaan manipuloitua otosta. 
Kirjoittanut: Tuomo
« : Kesäkuu 03, 2017, 23:08:44 ip »Mentiinkö ekan videon pelleilyssä jo vähän liiankin pitkälle? Aurinko kun liikkui siinä pohjoisen suuntaisesti.
Kirjoittanut: Pete
« : Kesäkuu 02, 2017, 21:29:16 ip »On pojat turha väittää vastaan, etteikö muka Etelämantereella ole myöskin yöttömiä öitä (silloin kun siellä on kesä), ihan samalla tavalla kuin Utsjoellakin Suomen kesässä. Eli voimme havaita, että 24 tunnin pituiset valoisat vuorokaudet ovat siellä totisinta totta ...
Tässä on hämmästyttävää kuvamateriaalia mikä todistaa asian paikkansapitävyyden:
https://www.youtube.com/watch?v=syg3G2I60is
Väitttelyt maailmassa käy kiivaana siitä, että mikä Etelämantereen kuvamateriaalista on aitoa ja mikä ei, ja porukka haluaa tietää, onko siellä ihan oikeasti 24 tunnin valoisia päiviä vai ei.
Pallopäiset litteän Maan vastustajat tekevät omia aikajanavideoitaan Etelämantereella (jotka tosin on paranneltu tietokoneissa) todistaaksensa, että yöttömät yöt ovat siellä totta. Tässä alapuolisessa videossa tutkitaan lähemmin yhtä sellaista videota:
https://www.youtube.com/watch?v=42EqtxhwJ20
Tässä on hämmästyttävää kuvamateriaalia mikä todistaa asian paikkansapitävyyden:
https://www.youtube.com/watch?v=syg3G2I60is
Väitttelyt maailmassa käy kiivaana siitä, että mikä Etelämantereen kuvamateriaalista on aitoa ja mikä ei, ja porukka haluaa tietää, onko siellä ihan oikeasti 24 tunnin valoisia päiviä vai ei.
Pallopäiset litteän Maan vastustajat tekevät omia aikajanavideoitaan Etelämantereella (jotka tosin on paranneltu tietokoneissa) todistaaksensa, että yöttömät yöt ovat siellä totta. Tässä alapuolisessa videossa tutkitaan lähemmin yhtä sellaista videota:
https://www.youtube.com/watch?v=42EqtxhwJ20