Litteän Maan Foorumi
Kosmologiaa => Kuu => Aiheen aloitti: Aqua - Kesäkuu 13, 2017, 16:48:47 ip
-
Foorumin yläpalkkiin on kirjoitettu (ainakin tätä viestiä kirjoittaessani) mielenkiintoinen kysymys. Se menee seuraavasti:
"Miten on mahdollista että silloin kun on täysikuu, Kuun näkyvä osa on täysin valaistunut, vaikka Aurinko ja Kuu ovat silloin ns. "maapallon" vastakkaisilla puolilla (siis nimenomaan TÄYDELLISESTI vastakkaisilla puolilla ja Maa niiden välissä). Ja miksi Maan varjo ei silloin näy Kuun pinnalla edes hyvällä teleskoopilla?"
Vastaus on yksinkertainen. Aurinko ja Kuu eivät ole TÄYDELLISESTI Maan vastakkaisilla puolilla. Jos tilannetta voisi tarkkailla yläpuolelta, niin Aurinko, Maa ja Kuu todella olisivat sieltä katsoen samassa linjassa. Sivusta katsottuna Kuu on kuitenkin linja ala- tai yläpuolella. Näin toteaa esim. Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Full_moon. Tuolla sanotaan, että täysikuu ilmenee, kun Maa on suoraan (directly) Auringon ja Kuun välissä. Tämä voi olla hämäävää, mutta tarkennuksessa annetaan onneksi parempi tieto: täysikuu tapahtuu, kun Auringon ja Kuun ekliptiset pituuspiirit eroavat 180 astetta. Ekliptisten leveyspiirien ero voi olla jotain muuta. Tämä tarkoittaa, että Aurinko ja Kuu ovat Maasta katsoen 180 astetta eri suunnissa, mutta eivät välttämättä samalla "tasolla". Kuu voi olla ylempänä tai alempana. Jos Kuu osuu samalle tasolle, Maan varjo osuu Kuun pinnalle muodostaen joko osittaisen tai täydellisen kuunpimennyksen.
-
Tuo "korkeusero" -selitys on mun mielestä ihan ok. Sieltä pallon päiväpuolelta voisi varmaan nähdä sillai viistosti jonkin verran pallon pimeää puolta katsovaa kuutakin varmaan.
Vähän samanlainen ilmiö on Veenus ja Merkurius jotka kiertää aurinkoa sisemmillä radoilla kuin Maa. Niitä ei kuuluisi näkyä yöllä, kun se puoli maapallosta ei ole kohti aurinkoa ja samalla niitä sisempiä ratoja. Kuitenkin molemmat voi näkyä niinkin pitkään kuin tunnin-kaksi silloinkin kun on aivan pilkkopimeää. Venuksen kohdalla tuo sama korkeusero voisi olla siinä ja siinä mahdollista, mutta kaikista sisimmällä radalla menevä Merkurius ei mitenkään taivu tuohon selitykseen.
-
Vaikka Kuusta tässä puhuttiinkin, niin sallittakoon keskustelu myös Merkuriuksesta ja Venuksesta. Niiden näkyminen perustuu vähän muuhun kuin korkeuseroon (vaikka siihenkin jonkin verran). Molemmat planeetathan kiertävät Aurinkoa. Ne ovat siis Auringon "ulkopuolella". Asian voi ajatella niin, että kun Aurinko laskee horisontin taakse, eli menee piiloon, on sen ulkopuolella kiertävä planeetta yhä jonkin aikaa näkyvissä. Se ei vielä ole ehtinyt piiloon. Tälle on tietysti ehtona se, että kyseinen planeetta on kiertoradallaan Auringon sivussa (kulkee Auringon "perässä"). Erityisesti Merkurius on kuitenkin sen verran lähellä Aurinkoa (avaruudellisessa mittakaavassa), että se ehtii näkyä aika lyhyen ajan illalla auringonlaskun jälkeen tai aamulla ennen auringonnousua (tällöin Merkurius olisi Auringon "edellä" ja tulisi juuri ennen Aurinkoa näkyviin). Mainitsemasi tunti-kaksi on varmaan aika lähellä totuutta.
-
Kiitos kun otitte täydenkuun käsittelyyn. Olen nimittäin itse tutkinut sitä ilmiönä vain lyhyen ajan ja kerran myös kuvannut sitä. Joten minullakin riittää aiheesta opiskeltavaa. Muuten olen kyllä Kuuta kuvannut paljonkin, ja Kuun muita vaiheita, mutta ei valitettavasti täyttäkuuta. Joten ihan kiva kuulla siitä, muiden älyllisten mielipiteiden kautta.
Voin toki olla jossain näkemyksissäni väärässä, mutta tällä haavaa uskon seuraavasti:
Täysikuu vaatii oikeassa elämässä - eli geonsentrisessä mallissa - että se on huippukohdassaan (eli apogeessa) ja aurinko samanaikaisesti luonnollisella vakiokorkeudellaan selkäni takana, riittävän kaukana ja matalampana kuin Kuu. Mutta ei kuitenkaan jalkojeni alla, tai jossain maapallon toisella puolella, koska en yksinkertaisesti enää voi uskoa heliosentriseen malliin. Jotkut litteän Maan ystävät uskoo, että Kuu tuottaa oman valonsa. Itse en ole vielä asiasta täysin varma. Täytyy tutkia väitettä lisää, jospa löytäisin sen punaisen langan jostakin. Jos ei löydy pitkänkään etsiskelyn jälkeen, on ajatus haudattava.
Täysikuu kestää vain hetken, maksimissaan vain muutaman minuutin, eikä välttämättä edes niinkään kauan. Riippuu kuinka tarkasti asian haluaa laskea tai määritellä.
Täysikuulle ei riitä se, että se on valaistuna suurinpiirtein 100%, näkyvän osan osalta, silloin kun kuvaan sitä superzoomilla, vaan se täytyy olla tasan 100% koska se ei ole muuten "täysi", minkä paljastaisi kuvat jotka on otettu "hyvän sään aikaan", eli vaikkapa selkeän tähtitaivaan alla. Kun lähtee zoomaamaan Kuuhun, voi jälkeenpäin sitten tarkistaa, oliko valaistunut osa täydellisen pyöreä (valokuvassa tai videossa). Jos on, niin ok, ja silloin oli varmasti kyse täysikuusta. Mutta jos valaistunut osa ei ole kuviona täydellisen pyöreä, silloin kyse ei ole täysikuusta.
Uskon että käsite "täysikuu" on itsessään harhanjohtava, sillä täysikuu riippuu aina siitä missä päin asustelet tai oleskelet, tai tarkemmin sanottuna, mistäpäin Kuuta tarkkailet, sekä myös millloin tarkkailu tapahtuu. Tämän tiedän olevan selvää pässinlihaa myös pallopäisille tutkijoille. Eri puolilla maailmaa nähdään Kuun eri vaiheita, vaikkakin ne vaiheet eivät paljoakaan eroa toisistaan, sillä ero on enimillään vain 24 tunnin vaikutus, ja kierto tapahtuu litteän Maan yläpuolella, eikä sen "väärällä puolella". Tämä johtaisi väistämättä siihen, että Kuun varjot ja valoisuus ei aina kerro meille, missä päin Aurinko kulloinkin on, vaikka yleensä näin uskotaan. Yritän tehdä asiasta jonkunlaisen artikkelin pääsivulle. Voi olla että siinä kestää jonkin aikaa koska lähdetään pian kiertämään maita ja mannerta.
Niin ikään: Minun tämän hetkinen ymmärrykseni sanoo, (sanon tämän esimerkkinä) että mikäli eläisimme maapallolla sellaisessa maassa, jossa kuu on täydenkuun aikaan valaistuna 100% ja vaikkapa pään yläpuolella 90-asteen kulmassa (=zeniitissä), silloin pitäisi Auringon luonnollisesti olla täydellisesti jalkojen alapuolella maapallon toisella puolella, eli täydellisesti myös 180 astetta eri suunnassa kuin Kuu. Sellaisessa skenaariossa Kuun ei pitäsi olla lainkaan valaistunut, taikka vaihtoehtoisesti, vain hitusen ulkoreunoista, sillä tavoin että Maan varjo olisi sen keskikohdassa.
Uskon että edellisen asian voi saada selville, jos tekee oikeanlaisen mallinnuksen kaikista kolmesta kappaleesta, niin että niiden keskinäiset etäisyydet ja koot ovat heliosentisen mallin mukaisesti oikein tehty. Mallinnukseen pitäisi silloin lisätä viivat, jotka kertovat katsojalle miten auringonvalo osuu Maan ilmakehään ja Kuuhun. Asia vaatisi paljon töitä, mutta en pidä sitä mahdottomana asiana, mikäli intoa löytyisi työn tekemiseen. Työ menisi käytännössä pikselien laskemiseen jotta "pienoismallista" tulisi toimiva. Ehkä joku on jo sellaisen tehnyt? Ilmakehän huomiominen 100 km korkeuteen teettäisi harmaita hiuksia, koska se on niin vähän oletetun "maapallon" halkaisijasta, jota jo muutenkin pitää pienentää merkittävästi, jotta tilavuudeltaan noin 1,3 miljoonaa kertaa suurempi Aurinko mahtuisi samaan mallinnukseen.
Itse mallinnus ei kyllä tapahdu ihan hetkessä, ainakaan minulla. Jos mallinnuksen tekisi oikein, sillä voi jo todistaa, että täysikuu itsessään on mahdoton asia nykyisenkaltaisessa heliosentrisessä mallissa, niillä mitoilla ja etäisyyksillä mitkä meille on annettu. Onko kellään tietoa, löytyneekö sellainen jostakin, siis sellainen jossa olisi oikeat keskinäiset mittasuhteet ja etäisyydet?
-
"Täysikuu kestää vain hetken, maksimissaan vain muutaman minuutin, eikä välttämättä edes niinkään kauan. Riippuu kuinka tarkasti asian haluaa laskea tai määritellä." Totta. Usein se, minkä sanomme olevan täysikuu, ei sitä oikeasti tarkalleen ottaen ole. Oikea täysikuu (Kuun näkyvästä puolesta on valaistuna täsmälleen 100 %) ei kestä kovin kauaa.
Päätin Peten kirjoituksen innostaman tehdä mallinnuksen Auringosta, Maasta ja Kuusta heliosentrisen mallin mukaan (johon itse uskon). Lähdin laskemaan mittoja tulevaan malliini. Mitat ovat tietysti keskimääräisiä, koska ne vaihtelevat jonkin verran.
Todelliset mitat, halkaisijat:
Aurinko: 1 391 400 km
Maa: 12 756 km
Kuu: 3 476 km
Todelliset mitat, etäisyydet:
Maa --> Aurinko 149 598 000 km
Maa --> Kuu 384 000 km
Koska Kuu on pienin, ajattelin kutistaa sen yhden pikselin kokoiseksi. Päätin siis jakaa kaikki mitat Kuun läpimitalla, jolloin kaikki pienenevät samassa suhteessa. Näin sain seuraavat mitat:
Halkaisijat:
Aurinko: 1 391 400/3 476 = 400,2
Maa: 12 756/3 476 = 3,7
Kuu: 3 476/3 476 = 1
Etäisyydet:
Maa --> Aurinko 149 598 000/3 476 = 43 037,4
Maa --> Kuu 384 000/3 476 = 110,47
Jotta voin käyttää näitä lukuja pikseleinä, täytyi ne tietysti pyöristää lähimpään kokonaislukuun. Kuun läpimitaksi tulisi 1 pikseli, Maan 4 pikseliä ja Auringon 400 pikseliä. Tässä vaiheessa jo tajusin, että kuvasta tulisi valtavan leveä. Tarvitsisin yli 43 000 pikseliä leveän kuvan, jotta kaikki tarvittava sopisi siihen. No, tein sen kuitenkin. Kuvan voit katsoa täältä: https://just-stuff.000webhostapp.com/uploads/fullmoon.html. Laitoin kuvan nettisivulle, jotta sitä on helpompi rullata edestakaisin. Ruudun täytyy olla riittävän suuri/kuvan zoomattu riittävän lähelle, että Maa ja Kuu erottuvat kuvasta.
Kuva on tehty tarkasti edellä antamieni lukujen mukaan. Laitoin kuvan alalaitaan ruudukon, jotta on helpompi nähdä sen oikeasti liikkuvan, kun sitä rullailee. Kuvassa Aurinko, Maa ja Kuu ovat täsmälleen samassa linjassa, eli kyseessä olisi kuunpimennys. Kuvan perusteella on helppo todeta mm. se, että kuinka pienellä kaistaleella kuunpimennys voi oikeasti tapahtua. Samoin siitä on helppo todeta se, että jos Kuu on hiemankin ylempänä tai alempana, se on kokonaan Auringon valossa. Jos esim. nostaisin sitä kolme pikseliä ylemmäs, se olisi jo kokonaan Maan "yläpuolella". Eikä sen tarvitse olla edes kokonaan Maan ylä- tai alapuolella, jotta Aurinko voi valaista sen kokonaan. Tämän vuoksi voimme nähdä 100 % täydenkuun. En tiedä, auttaako tämä ketään, mutta tulipahan tehtyä.
-
Vakuuttavaa. Hyvin tehty. Täytynee tutustua siihen myöhemmin paremmin. Mikäli en löydä siinä mitään ristiriitoja niin silloin olet todistanut että on mahdollista saada täyden Kuun heliosentrisessä mallissa vaikka kaikki kolme ovat täydellisesti linjassa toisiinsa nähden. Pieni toivomisen vara olisi kuitenkin ollut, että olisit laittanut siihen valon viivat (2 kpl joiden sisällä valo vaikuttaa ja valaisee). Mutta ainakin äkillisesti katsottuna näyttää siltä että teoria olisi mahdollinen. Mutta yhtä mahdollinen se täysikuu on myös geosentrisessä mallissa. Palaan asiaan kunhan ehdin tutkia sitä tarkemmin.
Koska olet noin taitava tekemään grafiikkaa niin tee, mikäli ehdit ja jaksat, myös geosentrisen mallin jossa Auringon korkeus on Maasta vaikka se 6500-8000 km ja Kuu matalampana (en osaa määritellä kuinka paljon mutta pakostakin(?) jonkin verran matalampana. Suomen viimeisen täydenkuun päivän ja ajan saat timeanddate.com-sivustosta. Samasta sivustosta näet myös Auringon ja Kuun sijainnin tapahtumahetkellä jotka voisit - jos jaksat - siirtää litteän Maan kartan päälle. Vaatisi ehkä myös jonkinlaisen profiilikuvan. Kiitti.
-
Ehkäpä lisään nuo valon viivat vielä. Itse laittaisin ne niin, että ne lähtevät kuvassa Auringon ylä- ja alalaidasta viistoon Maata kohti ja hipaisevat Maan ylä- ja alalaitaa. Tarkoititko sinä noin? Ajattelemassani tapauksessa Maan ja Kuun kattamasta osuudesta täytyisi varmaan tehdä lisäksi suurennos, koska se olisi valonsäteineen turhan epätarkka noin pienessä koossa.
Ehkä voisin tehdä myös geosentrisen mallin, mutta en lupaa vielä. Tarkennuksena kuitenkin haluaisin tietää pari asiaa. Ensinnäkin ymmärsinkö jotakin väärin, kun ensimmäisessä viestissäsi kirjoitat: "Täysikuu vaatii oikeassa elämässä - eli geonsentrisessä mallissa - että se on huippukohdassaan (eli apogeessa) ja aurinko samanaikaisesti luonnollisella vakiokorkeudellaan selkäni takana, riittävän kaukana ja matalampana kuin Kuu." Ja toisessa viestissäsi (jossa ehdotat geosentrisen mallin tekemistä) kirjoitat: "geosentrisen mallin jossa Auringon korkeus on Maasta vaikka se 6500-8000 km ja Kuu matalampana (en osaa määritellä kuinka paljon mutta pakostakin(?) jonkin verran matalampana." Eli ensimmäisessä viestissä kirjoitat, että Aurinko on alempana kuin Kuu, mutta toisessa viestissä Kuu on alempana kuin Aurinko.
Toiseksi haluaisin tietää, että olisivatko Aurinko ja Kuu mallissa pallomaisia ja minkä kokoisia ne ovat läpimitoiltaan + noita etäisyyksiä Maasta olisi kiva myös tarkentaa. Noita mittojahan on saatavilla Litteän maan kannattajien keskuudessa, mutta ne vaihtelevat jonkin verran. Esim. Auringon korkeus Maasta on Flath Eart Wikin mukaan n. 3000 mailia eli n. 4800 km (sinun antamasi lukema on aika paljon enemmän) ja Auringon halkaisija on 32 mailia eli n. 51 km: http://theflatearthsociety.org/tiki/tiki-index.php?page=The+Sun.
-
Ehkäpä lisään nuo valon viivat vielä. Itse laittaisin ne niin, että ne lähtevät kuvassa Auringon ylä- ja alalaidasta viistoon Maata kohti ja hipaisevat Maan ylä- ja alalaitaa. Tarkoititko sinä noin?
Juuri sitä tarkoitin. Silloin voi myös viivojen lisäksi värjätä niiden välinen alue eri sävyyn jotta aringonvaloa saava Maan alue korostuisi.
Huomionarvoinen seikka olisi ehkä se, että lähes kaikki julkaisut joiden annetaan ymmärtää olevan avaruudesta käsin kuvattua materiaalia maapallosta ja sen valoisa osa näkyy (vaikkapa Google Mapsissa, esimerkkinä (https://www.google.fi/maps/@-2.0695933,93.3355538,22981435m/data=!3m1!1e3)), niin niissä on maapallo melko tarkkaan kutakuinkin puoliksi valoisa. Ei koskaan huomattavasti enemmän vaikka Auringon kerrotan olevan tilavuudeltaan noin 1,3 miljoonaa kertaa suurempi kuin Maa.
Ensinnäkin ymmärsinkö jotakin väärin, kun ensimmäisessä viestissäsi kirjoitat: "Täysikuu vaatii oikeassa elämässä - eli geonsentrisessä mallissa - että se on huippukohdassaan (eli apogeessa) ja aurinko samanaikaisesti luonnollisella vakiokorkeudellaan selkäni takana, riittävän kaukana ja matalampana kuin Kuu." Ja toisessa viestissäsi (jossa ehdotat geosentrisen mallin tekemistä) kirjoitat: "geosentrisen mallin jossa Auringon korkeus on Maasta vaikka se 6500-8000 km ja Kuu matalampana (en osaa määritellä kuinka paljon mutta pakostakin(?) jonkin verran matalampana." Eli ensimmäisessä viestissä kirjoitat, että Aurinko on alempana kuin Kuu, mutta toisessa viestissä Kuu on alempana kuin Aurinko.
Myönnän että minulla tuli tuossa ajatusvirhe. Kirjasin ajatuksen ylös nopeammin kuin sitä edes ehdin kunnolla pohtia. Nyt näin jälkikäteen ajateltuna, Kuun ei välttämättä tarvitse ollakaan apogeessa täydenkuun aikaan, eikä välttämättä edes matalampana geosentrisessä mallissa, koska jos perspektiivissä Aurinko on riittävän kaukana katsojan silmistä, niin siitä tulevat valon säteet jotka osuvat katsojaa lähempänä olevaan Kuuhun, ne tulevat joka tapauksessa matalammasta kulmasta, siitäkin huolimatta että Maa olisi litteä.
Toiseksi haluaisin tietää, että olisivatko Aurinko ja Kuu mallissa pallomaisia ja minkä kokoisia ne ovat läpimitoiltaan
Itse olen aina uskonut että Aurinko ja Kuu ovat pallomaisia, joten voit toki niiden osalta käyttää 2D-ympyröitä (mikä ei tosin vielä kerro syvyydestä taikka pallomaisuudesta mitään), mikäli haluat tehdä myös geosentrisen täydenkuun mallin. Tilanne onkin jo toinen jos haluat hienostella ja tehdä vaikkapa Blenderillä 3D-animaation hela hoidosta.
Auringon ja Kuun halkaisijoita en ole koskaan edes yrittänyt mennä laskemaan, siksi voit mielestäni käyttää niille noin 50 km halkaisijaa, MOLEMMILLE, koska jos tarkoituksena oli kysyä mielipidettäni, niin A) Eenokin kirja (http://www.apokryfikirjat.com/eenok1.htm) sanoo niiden olevan saman kokoiset, ja B) koska ne näyttävät keskimäärin saman kokoisilta, vaikka heittoa on välillä muutaman prosentin, johtuen Kuun apogeesta ja perigeestä, sekä niiden keskinäisistä etäisyyksistä tarkkailijan perspektiivistä katsottuna.
+ noita etäisyyksiä Maasta olisi kiva myös tarkentaa. Noita mittojahan on saatavilla Litteän maan kannattajien keskuudessa, mutta ne vaihtelevat jonkin verran. Esim. Auringon korkeus Maasta on Flath Eart Wikin mukaan n. 3000 mailia eli n. 4800 km (sinun antamasi lukema on aika paljon enemmän) ja Auringon halkaisija on 32 mailia eli n. 51 km: http://theflatearthsociety.org/tiki/tiki-index.php?page=The+Sun (http://theflatearthsociety.org/tiki/tiki-index.php?page=The+Sun).
Olen laskeskellut noita etäisyyksiä trigonometrialla, mutta niissä on minulle tuntemattomista syistä liikaa heittoa. Siksi olen varmuuden vuoksi esittänyt maksimi etäisyydeksi 8000 km, jotta päästäisiin lähemmäksi sitä 150 miljoonaa kilometriä (heh heh).
Todellisuudessa etäisyys Aurinkoon vaikuttaa olevan lähempänä noin 6000-7000 km eikä 8000 km, jos en ole pahasti harhassa. Jos tuntisin jonkun matemaatikon ottaisin häneen yhteyttä ja kysyisin mistä erot johtuvat. Tiedän ainakin yhden alan harrastajan... vaikuttaa teräväpäiseltä mieheltä kun hattu on aina täynnä reikiä... voisin yrittää kysyä häneltä, jospa hän auttaisi virheen löytämisessä. Hän ei tosin ole flättäri, mutta en pidä sitä pahana. Riittää että on rehellinen.
Toiset sanovat että laskelmien heitot johtuvat siitä, että tiedot on annettu maapallon mallin mukaan, eikä litteän Maan mallin mukaan. Mutta sillä ei kait pitäisi olla mitään merkitystä mikäli kulmat Aurinkoon täsmäävät ja kahden kaupungin välinen etäisyys on oikea (otan yleensä molemmat kaupungit samalta mantereelta, koska jos ne ovat "eteläisellä pallonpuoliskolla" ja eri mantereella, niin etäisyys ei voi olla oikea koska meriveden etäisyydet heittävät siellä liikaa mantereiden välissä.
Minulle esitetyt katselukulmat Aurinkoon voivat myöskin heittää jonkin verran. Ne on otettu sivustosta www.timeanddate.com (http://www.timeanddate.com). Pääosin Helsingin katselukulmat ovat oikein, mutta ne saattavat toisinaan heittää hitusen. Kahden kaupungin välinen etäisyys voi myös heittää. Ja ilmoitetut ilmansuunnat Aurinkoon heittävät silloin tällöin. Olen havainnut että ne on tehty just prikulleen sen mukaan miten kulmat menisi jos laittaisi astelevyn tarkasti karttapallon päälle kulloinkin tarkasteltavan kaupungin ylle, siten että nolla-aste osoittaa pohjoisnapaa kohden. Onneksi en kuitenkaan tarvitse niitä tietoja kolmiomittauksessa.
Idea on siis se, että kolmiomittauksessa olen aina käyttänyt kahden kaupungin katselukulmat Aurinkoon, sekä niiden samojen kahden kaupungin välinen etäisyys, jonka jälkeen annan laskurien määritellä etäisyyden Aurinkoon syötetyillä arvoilla. Laskurien linkit löytyy alapuolelta.
Katselukulmat kustakin kaupungista olen saanut reaaliaikaisena, sivustosta www.timeanddate.com (http://www.timeanddate.com), kuten taisin jo kertoa. Katselukulmat muuttuvat jatkuvasti. Esimerkkinä Helsinki. Jos seuraat tätä linkkiä (https://www.timeanddate.com/sun/finland/helsinki), niin huomaat jatkuvan muutoksen, eli katselukulma muuttuu jatkuvasti (kohdassa "Sun altitude"), aivan kuten pitääkin, molemmissa malleissa.
Kaupunkien väliset etäisyydet olen ottanut täältä: https://www.distancecalculator.net/ (https://www.distancecalculator.net/)
Tässä on esimerkkilaskelmiani (älä välitä sekakielestä, se on tietoinen ja tahallinen rike, koska oudoksun vieraskielisten kaupunkien nimien vääntämistä eri muotoon):
PVM: 8.12.2016 klo. 12:54
Swapokmund, Namibia (89.90°) - Walvis Bay, Namibia (89.82°).
Distance between the two cities= 33 km
LASKETAAN KOLMELLA ERI LASKURILLA ESIMERKIN:
1) Laskurilla http://ostermiller.org/calc/triangle.html (http://ostermiller.org/calc/triangle.html)
Distance to the sun from Swapokmund: 6753 km
Distance to the sun from Walvis Bay: 6753 km
2) Laskurilla http://www.cleavebooks.co.uk/scol/caltriag.htm (http://www.cleavebooks.co.uk/scol/caltriag.htm)
Distance to the sun from Swapokmund: 6753 km
Distance to the sun from Walvis Bay: 6753 km
3) TESTAAN: Changing angles so one of the two angles become exactly 90°, so I type in only 89.72° (decreased 0.10° to the other city since one city gained it) and then I also type in 33 km to this right-angle calculator at http://www.cleavebooks.co.uk/scol/calrtri.htm (http://www.cleavebooks.co.uk/scol/calrtri.htm):
Distance to the sun from Swapokmund: 6 753 km
Distance to the sun from Walvis Bay: 6 753 km
Älkää otttako tuota laskelmaa liian vakavasti koska se ei ole ehdoton totuus, vaan nimenomaan suuntaa antava. Muista kaupungeista mitattuna ja muilla ilmoitetuilla kulmilla erot voivat olla aika suuret. Joka tapauksessa on täydellisen varmaa, että Aurinkoon ei ole matkaa noin 150 miljoonaa kilometriä. Saat ottaa mitkä tahansa maailman kaupungeista ja niiden katselukulmat ja niiden oletetut etäisyydet maapallo-mallista, etkä tule koskaan pääsemään lähellekään 150 miljoonaa kilometriä. Se on sula mahdottomuus. Se on niin ja aamen.
Aikoinaan ammattilaiset käyttivät kolmiomittaustekniikkaa kun tekivät Suomen kartastoa. Heittoa tuli Hangosta Utsjokeen vain noin 2 metriä. Tosin, asialla oli ammattilaiset eikä amatöörit.
-
Huomionarvoinen seikka olisi ehkä se, että lähes kaikki julkaisut joiden annetaan ymmärtää olevan avaruudesta käsin kuvattua materiaalia maapallosta ja sen valoisa osa näkyy (vaikkapa Google Mapsissa, esimerkkinä), niin niissä on maapallo melko tarkkaan kutakuinkin puoliksi valoisa. Ei koskaan huomattavasti enemmän vaikka Auringon kerrotan olevan tilavuudeltaan noin 1,3 miljoonaa kertaa suurempi kuin Maa.
Miten se muutenkaan voisi olla kuin noin? Aurinko on valtava, mutta se on myös valtavan kaukana. Ei se niin kaukaa mitenkään voi valaista Maasta enempää kuin puolet.
Idea on siis se, että kolmiomittauksessa olen aina käyttänyt kahden kaupungin katselukulmat Aurinkoon, sekä niiden samojen kahden kaupungin välinen etäisyys, jonka jälkeen annan laskurien määritellä etäisyyden Aurinkoon syötetyillä arvoilla. Laskurien linkit löytyy alapuolelta.
Kolmiomittaus ei toimi noin. Kun jostain kaupungista mitataan katselukulmaa Aurinkoon, niin silloin kyseessä on tietysti maanpinnan ja Auringon välinen kulma. Tämä on siis ok. Samoin on tietysti siellä toisessa kaupungissa. Mutta se kulma on nimenomaan se kulma, joka on suoraan kohti Aurinkoa. Eikö niin? Se ei ole niiden kaupunkien muodostaman linjan ja Auringon välinen kulma. Laitoin liitteeksi nopeasti tekemäni grafiikan, joka toivottavasti selventää tilannetta. Ruskea on Maa. Maan ja Auringon välistä kulmaa pisteissä A ja B kuvastavat mustien ja valkoisten viivojen muodostamat kulmat. Valkoisen viivan voi siis kuviltella olevan Maan pinnalla Auringon suuntaan, eli juuri niin kuin se kulma kuuluu mitata. Vihreä viiva on pisteiden (kaupunkien) välinen suora etäisyys. Eli jos oikeasti haluais käyttää kolmiomittausta, niin silloinhan pitäisi mitata vihreän viivan ja mustien viivojen väliset kulmat. Litteässä Maassa tuo olisi helpompaa, koska pallomaisessa Maassa vihreä viiva ei tietysti ole suora vaan kaareva.
Joka tapauksessa on täydellisen varmaa, että Aurinkoon ei ole matkaa noin 150 miljoonaa kilometriä. Saat ottaa mitkä tahansa maailman kaupungeista ja niiden katselukulmat ja niiden oletetut etäisyydet maapallo-mallista, etkä tule koskaan pääsemään lähellekään 150 miljoonaa kilometriä. Se on sula mahdottomuus. Se on niin ja aamen.
Ei varmasti pääse lähellekään 150 miljoonaa kilometriä, kosko kuten jo todettu, kolmiomittaus ei toimi noin kyseisessä tilanteessa. Muutenkin Auringon etäisyyden mittaaminen komiomittauksella heliosentrisessä järjestelmässä on aika vaikeaa ellei jopa mahdotonta. Kolmion kaksi sivua (Aurinkoon menevät sivut) olisivat valtavan pitkät suhteessa kolmanteen sivuun (kaupunkien välinen sivu). Mittaukset pitäisi suorittaan äärimmäisen tarkasti monen desimaalin tarkkuudella, että hommaan saataisiin jotain järkeä. Sen voi todeta aiemmin tekemästäni mallista: https://just-stuff.000webhostapp.com/uploads/fullmoon.html. Tuohon kun kuvittelee kolmion, jonka yksi kärki on Auringossa ja kaksi Maan pinnalla, niin ehkä ymmärtää, miksi mittaaminen vaatisi äärimmäistä tarkkuutta.
-
"Täysikuu kestää vain hetken, maksimissaan vain muutaman minuutin, eikä välttämättä edes niinkään kauan. Riippuu kuinka tarkasti asian haluaa laskea tai määritellä." Totta. Usein se, minkä sanomme olevan täysikuu, ei sitä oikeasti tarkalleen ottaen ole. Oikea täysikuu (Kuun näkyvästä puolesta on valaistuna täsmälleen 100 %) ei kestä kovin kauaa.
Päätin Peten kirjoituksen innostaman tehdä mallinnuksen Auringosta, Maasta ja Kuusta heliosentrisen mallin mukaan (johon itse uskon). Lähdin laskemaan mittoja tulevaan malliini. Mitat ovat tietysti keskimääräisiä, koska ne vaihtelevat jonkin verran.
Todelliset mitat, halkaisijat:
Aurinko: 1 391 400 km
Maa: 12 756 km
Kuu: 3 476 km
Todelliset mitat, etäisyydet:
Maa --> Aurinko 149 598 000 km
Maa --> Kuu 384 000 km
Koska Kuu on pienin, ajattelin kutistaa sen yhden pikselin kokoiseksi. Päätin siis jakaa kaikki mitat Kuun läpimitalla, jolloin kaikki pienenevät samassa suhteessa. Näin sain seuraavat mitat:
Halkaisijat:
Aurinko: 1 391 400/3 476 = 400,2
Maa: 12 756/3 476 = 3,7
Kuu: 3 476/3 476 = 1
Etäisyydet:
Maa --> Aurinko 149 598 000/3 476 = 43 037,4
Maa --> Kuu 384 000/3 476 = 110,47
Jotta voin käyttää näitä lukuja pikseleinä, täytyi ne tietysti pyöristää lähimpään kokonaislukuun. Kuun läpimitaksi tulisi 1 pikseli, Maan 4 pikseliä ja Auringon 400 pikseliä. Tässä vaiheessa jo tajusin, että kuvasta tulisi valtavan leveä. Tarvitsisin yli 43 000 pikseliä leveän kuvan, jotta kaikki tarvittava sopisi siihen. No, tein sen kuitenkin. Kuvan voit katsoa täältä: https://just-stuff.000webhostapp.com/uploads/fullmoon.html (https://just-stuff.000webhostapp.com/uploads/fullmoon.html). Laitoin kuvan nettisivulle, jotta sitä on helpompi rullata edestakaisin. Ruudun täytyy olla riittävän suuri/kuvan zoomattu riittävän lähelle, että Maa ja Kuu erottuvat kuvasta.
Kuva on tehty tarkasti edellä antamieni lukujen mukaan. Laitoin kuvan alalaitaan ruudukon, jotta on helpompi nähdä sen oikeasti liikkuvan, kun sitä rullailee. Kuvassa Aurinko, Maa ja Kuu ovat täsmälleen samassa linjassa, eli kyseessä olisi kuunpimennys. Kuvan perusteella on helppo todeta mm. se, että kuinka pienellä kaistaleella kuunpimennys voi oikeasti tapahtua. Samoin siitä on helppo todeta se, että jos Kuu on hiemankin ylempänä tai alempana, se on kokonaan Auringon valossa. Jos esim. nostaisin sitä kolme pikseliä ylemmäs, se olisi jo kokonaan Maan "yläpuolella". Eikä sen tarvitse olla edes kokonaan Maan ylä- tai alapuolella, jotta Aurinko voi valaista sen kokonaan. Tämän vuoksi voimme nähdä 100 % täydenkuun. En tiedä, auttaako tämä ketään, mutta tulipahan tehtyä.
Yleensä en tee täysipitkä lainauksia, vaan ainoastaan lyhyeitä varsinaisesta kohdasta jota haluan kommentoida. Nyt tein poikkeuksen, koska välissä on muitakin viestejä. Näin toivon porukan pysyvän paremmin kärryillä siitä mihin viittaan, koska se mitä sinä, Aqua, aikaisemmin lähdit tutkimaan mallinnuksellasi, se on äärettömän tärkeätä tutkimustyötä, sekä litteän Maan ystäville että myös debunkkaajille.
Eli kyse oli siitä, että voidaanko tehdä sellaisen mallinnuksen jossa Aurinko, Maa ja Kuu ovat suorassa linjassa toisiinsa nähden oikeilla keskinäisillä mittasuhteilla ja keskinäisillä etäisyyksillä jotta sitten sen avulla nähdään, onko ylipäätänsä mahdollista saada täysikuun aikaiseksi heliosentrisessä mallissa, jolla sitten voitaisiin todistaa ettei se heliosentrinen malli olekaan ainakaan siltä osin fantasiaa.
Olen nyt tänä iltana tutkinut mallinnustasi ja havaitsin että minulle se ei ainakaan (vielä) todista, että täysikuu on mahdollinen heliosentrisessä mallissa. Kerron nyt miksi...
Minulla on sellainen ilmainen grafiikka ohjelma käytössä jonka nimi on "GIMP (https://www.gimp.org/)". Sillä onnistuin laskemaan pikselin tarkkuudella mallinnuksessasi olevia pikseleitä suuntaan jos toiseenkin, sekä Auringon, Maan ja Kuun väliset etäisyydet ja niiden keskinäiset koot. Voin jo nyt sanoa että olet tehnyt melko tarkkaa työtä, mutta siinä on pieniä puutteita. Ne ei välttämättä ole kovin merkityksellisiä lopputuloksen kannalta, sillä vaikka muuttaisit ne, Auringosta ei pitäsi täydenkuun aikaan tulla valoa laisinkaan Kuun pinnalle, mikäli kyse olisi 100%:sta täysikuusta. En ole vielä osannut laskea miten paljon Kuun pitäisi liikkua sivusuuntaan pyörähdysliikkeessään ennenkuin valo osuisi siihen (heliosentrisessä mallissa). Faktaa on nyt kuitenkin se, että täydenkun aikaan Kuun ei pitäisi olla lainkaan varjossa, eli ei varttikuuta, puolikuuta tai muuta sellaista. Vaan nimenomaan jos silmilläkin havaittuna se pitää näyttä täysin valaistuneelta ilman apuvälineitä mikäli kaukonäkö on edes kohtalaisen hyvä. Nyt olen jo lähes sataprosenttisen varma siitä, että Kuuhun ei pitäisi tulla laisinkaan valoa täydenkuun aikaan mikäli eläisimme pallolla, niillä mitoilla ja etäisyyksillä joita meille on opettu ja yhä opetetaan. Olisin kiitollinen jos todistaisit minut vääräksi, sitten kun/jos olen väärässä. Sillä enhän minäkään halua esittää kenellekään harhoja tai valheita. Eikö tämä ole reilun pelin henki, että ollaan puolin ja toisin rehellisiä?
Käytin siis avoimen lähdekoodin GIMP-ohjelmaa ja vedin sillä täydellisen piikkisuoran viivan ensin Auringon yläreunasta ja vein sen suoraan Kuun yläreunaan saakka. Se viiva halkaisi Maan liki puolivälin kohdilta silloin kun sen viivan loppupää oli Kuun yläreunassa kiinni. Sitten vedin vielä viivan Auringon alareunasta Kuun alareunaan. Sama juttu, mutta tällä kertaa viiva ei halkaissut Maata ihan yhtä paljon, vaan ehkä ainoastaan noin neljänneksen, siitä syystä että asettamasi Kuu oli puoli pikseliä liian alhaalla, siitä ymmärettävästä syystä ettei yhden pikselin suuruista pistettä voi tietenkään laittaa keskelle 400 pikselin korkuista "käytävää" ilman että jompi kumpi puolikas olisi yhden pikselin vajaa.
Siinä oli nyt kaksi havaintoa mainittuna. Tämän lisäksi olisit toki voinut laittaa Kuun 2 pikseliä kauemmas Maasta, tai vaikkapa suoraan se 3 (se ei olisi haittanut minua laisinkaan) koska se ei olisi vaikuttanut lopputulokseen juuri lainkaan. Sinulla oli välissä vain 108 pikseliä.
Mitäs vielä? Hmm. Niin, Sinulla oli Maan ja Auringon välissä 42627 pikseliä. Yksi pikseli edustaa matkaa joka on 3474 kilometriä (eli saman verran kuin on Kuun halkaisija... Googlen ensimmäinen hakutulos). Meidän on otettava keskimääräinen matka Maasta Aurinkoon mikä on Googlen mukaan 149600 km ja jaetaan se luvulla 3474 niin me tiedämme että Auringon ja Maan väliin pitäisi mahtua 43062,75 pikseliä, tai pyöristettynä 43063 pikseliä. Koska sinulla on Auringon ja Maan välillä "vain" 42627 pikseliä, väliin olisi lisättävä vielä 436 pikseliä.
Ja lopuksi: Aurinkosi halkaisija on 400 pikseliä. Koska yksi pikseli edustaa Kuun halkaisija joka on 3474 km, mikä on tänään Googlen ilmoittama Kuun halkaisija (huomisesta en tiedä, mikäli NASAn miehet tämän lukee 8) ) niin tekemäsi Auringon halkaisijasta jää uupumaan 1800 km. Mutta koska se on pikseliksi muutettuna alle yhden pikselin, siitä ei tietenkään kannata välittää.
Kasasin neljästä kuvasta animaation josta nähdään että täysikuu ei saa nykyisessä heliosentrisessä mallissa valoa laisinkaan, silloin kun täysikuu on 100%.
Toivotan iloista katseluhetkeä (http://tietopiste.com/wp-content/uploads/2017/06/aaa-ahaa.mp4)!
Me tarvitaan nyt NASAlta uudet etäisyydet taikka vieläkin isomman Auringon tai Kuun, taikka kenties pienemmän "maapallon". Voisitteko pian järkätä sellaisen? Kiitos.
Jos näet luvuissani puutteita, niin kerro mitä, sillä minäkin olen vain ihminen. Voisit jos haluat, lisätä olemassaolevaan kuvaasi ne kaksi viivaa, niin nähdään pääsetkö samaan lopputulokseen kuin minä. Minulla on alkuperäisestä kuvasta kopio tallella, "just in case".
-
Kiitos huomioistasi. Maan ja Kuun välinen etäisyys tarkoittaa niiden keskipisteiden välistä etäisyyttä: https://en.wikipedia.org/wiki/Lunar_distance_(astronomy). Se on siis kuvassani oikein (sillä tarkkuudella kuin noin pienessä kuvassa voi olla). Auringon kohdalla en ole ihan varma, miten etäisyys mitataan. Itse laitoin senkin Auringon keskeltä Maan keskelle, koska ajattelin, että oikeasti etäisyysmitat tarkoittavat Auringon ja Maan ratojen etäisyyttä (eli keskipisteiden etäisyyttä). "Keskeltähän" ne valoviivatkin vedetään, kun niitä vedetään Auringon ylä- ja alalaidan keskikohdasta Maata kohti. Mutta kuten sanottu, en ole tuosta ihan varma. Keskeltä keskelle sen kuitenkin tein. Siinä kuitenkin todella oli parin sadan pikselin virhe (epähuomiossa unohdin, että Auringon keskipiste ei lähde kuvassa "nollasta", vaan sen reilu paristaa pikseliä kuvan reunasta. Korjasin sen, mutta ei se ihan pikselin tarkka välttämättä ole vieläkään. Käytännössä näillä ei ole merkitystä, koska sekä Auringon että Kuun etäisyys vaihtelee ja siitä huolimatta täysikuu on n. kerran kuukaudessa. Vaihdoin sivulle uuden kuvan ja samalla vaihdoin tekstit englanniksi.
Kuten aiemmin sanoin, noin pienessä kuvassa valonsäteet, Maa ja Kuu muodostaisivat aivan liian epätarkan kokonaisuuden. Laitoin siihen kuitenkin ne säteet. Oikeasti siitä ei voi tulkita juuri mitään. Tarkkuus ei riitä. Pelkästään ne säteet ovat tosi "pykältyneet", kun tulevat niin loivassa kulmassa. Siksi suurensin Maan ja Kuun osuutta uuteen kuvaan ja laitoin siihen pari Kuuta lisää eri paikkoihin. Lisäsin kuvan tuolle samalle sivulle. Auringon säteet tulevat samassa kulmassa kuin ensimmäisessäkin kuvassa (pitää varmaan esittää siitä laskelmat, että kukaan uskoo). Keskimmäinen Kuu on vain puoliksi Maan yläpuolella ja silti se on kokonaan Auringon valossa. Pohjoisen pallonpuoliskon ihmiset (osa heistä) voivat nähdä ihan 100 % täydenkuun. Toki kaikki kuunpuoleisen Maan asukkaat näkevät lähes täydellisen täydenkuun, mutta jos ihan pilkuntarkkoja ollaan, niin ihan 100-prosenttinen se ei kaikille ole. Ylin Kuu on 5 asteen kulmassa. Kuu kiertää Maan ratatasoon nähden n. viiden asteen kulmassa, joten tämä Kuu on siitä mallina.
Sillä enhän minäkään halua esittää kenellekään harhoja tai valheita. Eikö tämä ole reilun pelin henki, että ollaan puolin ja toisin rehellisiä
Onko tämä vihjaus siitä, että olisin valehdellut? Onpa tai ei, niin en ole valehdellut. Virheitä sattuu ihmisille. Tosin se parin sadan pikselin virhe Auringon sijainnissa on täysin merkityksetön. Maan ja Aurigon etäisyys vaihtelee paljon, paljon enemmän, eikä täysikuu tapahdu vain silloin, kun Maa ja Aurinko ovat keskietäisyydellä toisistaan.
Kasasin neljästä kuvasta animaation josta nähdään että täysikuu ei saa nykyisessä heliosentrisessä mallissa valoa laisinkaan, silloin kun täysikuu on 100%.
Eihän sen Kuun kuulukaan saada valoa, jos se on Aurinkoon nähden täsmälleen Maan takana. Silloin on kyseessä kuunpimennys. Kuten jo aiemmin kirjoitin ja Wikipediaankin linkkasin sekä yritin kuvankin avulla selittää, täydenkuun (ja tällä tarkoitan sitä, että Kuu on 100 % valaistu) aikaan Aurinko, Maa ja Kuu ovat "ylhäältä" katsottaessa samassa linjassa. Kuu ei ole ollenkaan sivussa, vaan se on ylempänä tai alempana Maahan verrattuna. Animaatiosi näyttää kuunpimennyksen, ei mitään muuta. Samoin näyttää minun kuvani, mutta sen kerroinkin jo tekstissäni aiemmin.
Nyt olen jo lähes sataprosenttisen varma siitä, että Kuuhun ei pitäisi tulla laisinkaan valoa täydenkuun aikaan mikäli eläisimme pallolla, niillä mitoilla ja etäisyyksillä joita meille on opettu ja yhä opetetaan.
Jos nyt kuitenkin vielä miettisit ja lukisit kirjoitukseni vielä kerran.
Me tarvitaan nyt NASAlta uudet etäisyydet taikka vieläkin isomman Auringon tai Kuun, taikka kenties pienemmän "maapallon". Voisitteko pian järkätä sellaisen? Kiitos.
Ainakaan minä en voi sinulle järkätä pienempää maapalloa, mutta voin pyytää keskittymään hieman tarkemmin siihen, mitä olen tänne kirjoittanut.
-
mutta jos ihan pilkuntarkkoja ollaan, niin ihan 100-prosenttinen se ei kaikille ole.
Totta. Kuu näyttää erilaiselta riippuen mistä päin sitä tarkastelet litteän Maan kamaralta.
Onko tämä vihjaus siitä, että olisin valehdellut?
Ei ole. Siinä nimenomaan luki "puolin ja toisin". Perusoletus siis on, että me molemmat halutaan olla rehellisiä ja kirjoittaa ja esittää asiat rehellisesti, aina vain sen ymmärryksen mukaan mikä meille on suotu.
Pelkästään ne säteet ovat tosi "pykältyneet", kun tulevat niin loivassa kulmassa.
Tarkoittaako "pykältyneet" että viivoissa on pykälät? Kysyn koska olen sivistymätön ja en ole koskaan käynyt kouluja Suomessa. Kun tulin ulkomailta en osannut edes kirjoittaa suomeksi. Kun pistin Googlen hakuun tuon sanan lainausmerkeissä, niin ilmeni että se esiintyy sanan tuossa muodossa vain yhdellä ainoalla nettisivulla, ja todennäköisesti pian kahdella sivustolla, sen jälkeen kun Google on indeksoinut tämänkin sivun. Ei sen puoleen, minullakin on paljon outuja suomenkielen sanoja.
Olisin halunnut vielä kommentoida enemänkin, mutta nyt en ehdi. Ehkä huomenna lisää, varsinkin tuosta trigonometriasta, tai sitten ei. Kiireitä pitää, kun mennään kiertämään Pohjolaa ylihuomenna. Ollaan poissa 1-3 viikkoa, riippuen viihtyvyydestä.
Ootko muuten koskaan ollut Skandinaavian pohjoisimmissa kolkissa? Mihin kannattaa mennä jos haluaa nauttia hienoista maisemista ja saada hyviä kuvia? Ilmeisesti pohjois-Norjaa? En ole koskaan ollut Jyväskylää korkeammalla, en ainakaan muista että olisin. Olisin halunnut mennä ihan jäämerelle asti, mutta pelkään että jääkarhut hyökkäävät kimppuun.
-
Tarkoittaako "pykältyneet" että viivoissa on pykälät? Kysyn koska olen sivistymätön ja en ole koskaan käynyt kouluja Suomessa. Kun tulin ulkomailta en osannut edes kirjoittaa suomeksi. Kun pistin Googlen hakuun tuon sanan lainausmerkeissä, niin ilmeni että se esiintyy sanan tuossa muodossa vain yhdellä ainoalla nettisivulla, ja todennäköisesti pian kahdella sivustolla, sen jälkeen kun Google on indeksoinut tämänkin sivun. Ei sen puoleen, minullakin on paljon outuja suomenkielen sanoja.
Olisin halunnut vielä kommentoida enemänkin, mutta nyt en ehdi. Ehkä huomenna lisää, varsinkin tuosta trigonometriasta, tai sitten ei. Kiireitä pitää, kun mennään kiertämään Pohjolaa ylihuomenna. Ollaan poissa 1-3 viikkoa, riippuen viihtyvyydestä.
Ootko muuten koskaan ollut Skandinaavian pohjoisimmissa kolkissa? Mihin kannattaa mennä jos haluaa nauttia hienoista maisemista ja saada hyviä kuvia? Ilmeisesti pohjois-Norjaa? En ole koskaan ollut Jyväskylää korkeammalla, en ainakaan muista että olisin. Olisin halunnut mennä ihan jäämerelle asti, mutta pelkään että jääkarhut hyökkäävät kimppuun.
Tämäkö on nyt tämän keskustelun taso? Hah!
-
Tämäkö on nyt tämän keskustelun taso? Hah!
Arvostelet naurun saattelemana muiden keskustelutasoa vaikka viesti oli täysin asiallinen. Jokainen kirjoittaa sillä kyvyllä mikä hänellä on. Jos kykyjä ei ole parempaan, taikka ei ole riittävästi aikaa tason nostamiseen, niin sitä ei tarvitse vaatia. Koska keskusteluntaso ei ole täällä riittävä sinulle, sinun ei pitäisi tulla tänne lainkaan. Näkemiin!
-
Video muuttuu mielenkiintoiseksi kohdassa 2:20. Siellä ihmetellään, että "Miten tuo on mahdollista, vaikka Aurinko on vielä yläpuolella"... eli Kuussa ei pitäisi olla mitään Maan varjoa.
https://www.youtube.com/watch?v=rGs3cmMjVzo (https://www.youtube.com/watch?v=rGs3cmMjVzo)
-
Muutenkin Auringon etäisyyden mittaaminen komiomittauksella heliosentrisessä järjestelmässä on aika vaikeaa ellei jopa mahdotonta. Kolmion kaksi sivua (Aurinkoon menevät sivut) olisivat valtavan pitkät suhteessa kolmanteen sivuun (kaupunkien välinen sivu). Mittaukset pitäisi suorittaan äärimmäisen tarkasti monen desimaalin tarkkuudella, että hommaan saataisiin jotain järkeä.
Laskuri http://www.cleavebooks.co.uk/scol/caltriag.htm (http://www.cleavebooks.co.uk/scol/caltriag.htm) jota käytin, sillä pystyy nimenomaan laskemaan äärimmäisen tarkasti etäisyyden. Alasvetolaatikossa käytin "4 significant numbers" mikä on kyllin riittävä jotta voisi laskea Auringon kulmia joita on ilmoitettu sadasosan asteilla. Jos olit tarkka, havaitsit että laskurista voi valita jopa 9 merkittävää numeroa. Mutta sellaiseen tarkkuuteen ei ollut tarvetta, koska minulle annetuissa asteluvuissa oli vain kaksi desimaalia, eikä suinkaan seitsemän. Ylipäätänsä se, että laskuriin voi laittaa yhdeksän numeroa, se kertoo että sillä voi laskea tarkasti jopa äärimmäisen jyrkkiä kulmia. Joten kun annat ymmärtää että niillä ei voi laskea pitkiä matkoja tarkasti, niin se ei yksinkertaisesti pidä paikkansa. Jos olisin valinnut että tulos olisi näytetty minulle 9:llä numerolla, niin se olisi ollut 6752,73346 kilometriä. Ymmärrät että tulos 6753 kilometriä on pyöristys lähimpään täyteen kilometriin koska käytin vain kahta desimaalia, eli sen verran vain mitä minulle ilmoitettiin sivustosta timeanddate.com.
Timeanddate.com-sivusto kertoo missä kulmassa Aurinko on nähtävissä vapaavalintaisesta kaupungista (esim. Helsingistä katsottuna (https://www.timeanddate.com/sun/finland/helsinki)). "Sun altitude" on se muuttuva arvo jota pitää katsella. Se ilmoitetaan AINA sadasosan asteen tarkkuudella. Voisi siksi olettaa, että kulmien määrittelyssä on käytetty nykyaikaista teodoliittia. Teodoliitit ovat varsin tarkkoja mittalaiteita ja maksavat maltaita. Siksi ne eivät ole ihan jokamiehen laitteita. En tiedä onko timeanddate-sivustossa olevat arvot määritelty sellaisella. Se pitäisi kysyä heiltä. Tuskin sentään millään halvalla klinometrillä. Olettamukseni on, että he ovat käyttäneet teodoliittiä, koska muuten ei olisi mitään järkeä ilmoittaa katselukulmat sadasosan asteen tarkkuudella. Joka tapauksessa teodoliitti on äärimmäisen tarkka vempain, ja se kertoo asteet jopa milliradiaaneissa, eli piiruissa. Yksi milliradiaani on noin 0,057 astetta silloin kun radiaani on 57,2958 astetta (https://www.mathsisfun.com/geometry/radians.html (https://www.mathsisfun.com/geometry/radians.html)). Toki sellainenkin mahdollisuus on, että kulmat Aurinkoon on laskettu sekstantilla jota myös merenkulussa käytetään. Käsitykseni mukaan sillä voi laskea kulmat lähimpään kymmenneen sekuntiin. Yksi aste on jaettu 60:een minuuttiin, ja yksi minuutti on jaettu 60 sekuntiin. Eli pitäisi olla varsin tarkka laite sekin, kun se on kalibroitu oikein.
Riippumatta siitä mitä sinä Aqua kirjoitit tai millaisen kuvan väsäsit, niin totuus on ja pysyy:
Kolmiomittaus on tarkka tapa laskea etäisyyksiä, korkeuksia ja kulmia, sekä lyhyeillä että pitkillä matkoilla, sillä edellytyksellä, että laskuriin syötettävät arvot ovat oikeat, ja tässä tapauksessa se on kaksi eri kulmaa Aurinkoon kahdesta eri kaupungista, sekä kaupunkien välinen todellinen etäisyys.
Koska refraktio vaikuttaa jonkin verran Auringon näennäiseen kokoon - mutta vain silloin kun Aurinko on matalammalla, lähellä horisonttia tai siellä ohkaisen pilviverhon takana - niin vaikka käyttäisit tarkkoja mittalaitteita kulman määrittelemiseen, heittoja voi tulla joka tapauksessa. Mutta silloinkin heitot ovat mitä todennäköisemmin aina alle kymmenesosan asteen, koska jos Auringon näennäinen koko olisi vaikka yhdenkin kaariasteen liian iso niin sen koko oli jättimäinen. Esimerkkilaskelmassani Aurinko oli molemmista kaupungeista katsottuna lähes zeniittissä, mikä on sama kuin 90 astetta. Sitä korkeammalla Aurinko ei voi koskaan olla.
Refraktion vääristymät on todennäköisesti tärkein syy miksi en kolmiomittauslaskelmissani saa koskaan samaa etäisyyttä Aurinkoon kun otan kulmat timeanddate-sivustosta. Voi myös olla että Auringon korkeus muuttuu jonkin verran, mutta siitä en tiedä, koska en usko enää Nasaan. Myös kaupunkien välinen matka saattaa heittää jonkin verran. Muista mahdollisista syistä saa matemaatikot vastata. Mutta merkille pantava asia on se, että mittaustulokset jäävät joka ikinen kerta vain muutamaan tuhanteen kilometriin (vaikka heittäisivätkin). Mutta tulokset eivät koskaan, eikä milloinkaan, mene miljooniin kilometreihin.
Minä en ole itse keksinyt niitä katselukulmia laskelmissani, vaan olen ottanut ne timeanddate-sivustosta. Siitä syystä voimme olla varmoja siitä, että Aurinkomme on todella paljon lähempänä meitä kuin mitä meille on kerrottu. Se ei voi koskaan olla noin 150 miljoonan kilometrin päässä (http://tietopiste.com/auringon-halkaisija-lahellakaan-1392000-kilometria/), koska jos olisi, tulokset olisivat miljoonissa kilometreissä eikä muutamassa tuhannessa. Mikä tässä on niin vaikeata ymmärtää?
Kun tulos on laskettu laskurilla niin näet kolmannenkin kulman. Kun ynnäät yhteen kaikki kolme kulmaa, niiden summa on aina 180, ja pitääkin olla. Ei koskaan enempää eikä vähempää. Jos summa ei ole täydellisen tarkasti 180, laskelma on virheellinen.